Mekstiili-hanke järjesti VaatePop! -vaatteidenvaihtotapahtuman Mikkelin kiertotalouspäivillä 11.4.2024. Kuvassa hankkeen työntekijät Miia Sourander ja Johanna Järvinen. Kuva: Maarit Randelin.

Kuluttajan valinnat vauhdittavat tekstiilien kierrätystä

27.05.2024

Tekstiilien tuotanto kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja ja siksi onkin tärkeää, että tekstiilikiertotaloutta nostetaan vahvasti esiin. Positiivisia asioita on jo tapahtunut, sillä tekstiilien vastuullisuuteen ja kiertotalouteen liittyvät teemat saavat yhä enemmän näkyvyyttä niin käyttäjien keskuudessa, mediassa kuin lainsäädännössä.

Tekstiilit ovat osa arkipäivää

Tekstiilit ovat meille tuttu arkinen materiaali, sillä niitä on kaikkialla ympärillämme, emmekä tule toimeen ilman niitä. Kohtaamme päivittäin hyvin erilaisia tekstiilimateriaaleja esimerkiksi vaatteissa, kodin tekstiileissä ja teollisuudessa. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, kuinka voisimme antaa jo hankituille tekstiileille arvostusta ja lisätä niiden käyttöikää. Jossain vaiheessa hankkimamme tekstiilituotteet tulevat väistämättä meille tarpeettomiksi, ja silloin on tärkeää kierrättää ne asianmukaisesti eteenpäin.

Kotona tehtävä vaatteiden lajittelu ja kierrätys tulevat ajankohtaiseksi esimerkiksi vuodenajan vaihtuessa, jolloin vaatekaapeista siivotaan erilleen kausivaatteita, jotka eivät ole ympärivuotisesti käytössä. Jo säilytystilojen rajallisuuden vuoksi on usein tehtävä vaatteiden lajittelua ja arvioitava vaatteiden käyttötarvetta ja kuntoa. Myös luonnonvarojen kannalta on oleellista pohtia omaa kulutuskäyttäytymistä, kartoittaa vanhan vaatteen huolto- ja korjausmahdollisuuksia sekä harkita tarkkaan uuden vaatteen hankintaa.

Lajittelussa käyttökuntoiset tekstiilit kannattaa ohjata uudelleenkäytettäväksi esimerkiksi lahjoittamalla tai myymällä ne kirpputorilla. Puhtaat käyttökelvottomat tekstiilit voi puolestaan toimittaa poistotekstiilikeräykseen. Paikallisiin lajitteluohjeisiin on tärkeää perehtyä huolella ja tarkistaa mitä keräykseen saa laittaa.

Oikeaoppisella lajittelulla materiaalit saadaan hyötykäyttöön

Mikkelissä on hyvällä vauhdilla lähdetty edistämään tekstiilien kiertoa ja rakentamaan toimivaa kierrätysverkostoa. Poistotekstiilikeräyspisteitä on useita, ja niiden saavutettavuus on tehty helpoksi. Poistotekstiileihin saa laittaa esimerkiksi rikkinäiset vaatteet ja kodintekstiilit, mutta homeiset, märät tai öljyiset tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen (kuvat 1 ja 2). Keräyspisteet ja tarkemmat lajitteluohjeet löytyvät Metsäsairilan sivuilta.

ViaDia Mikkeli ry lajittelee poistotekstiilien joukosta ensimmäiseksi erilleen uudelleenkäyttöön, eli myyntiin soveltuvat tekstiilit. Osa kerätystä poistotekstiilistä ohjataan paikallisille pienyrityksille, jotka käyttävät niitä tuotteidensa valmistuksessa.  Kierrätyskuiduksi kelpaavat poistotekstiilit lajitellaan materiaaleittain ja ne toimitetaan eteenpäin jatkojalostukseen. Esimerkiksi Mekstiili-hankkeessa poistotekstiilien villavaatteista valmistettiin mekaanisella avauksella kierrätyskuitua, josta tehtiin kierrätysvillalankaa.

Kuvassa epäsiistissä kasassa hyvin erilaisia tekstiilejä ja tekstiilimateriaaleja.
Kuva 2. Poistotekstiilien lajittelu on käsityötä ja on tärkeää, että keräykseen viedään vain ohjeiden mukaista puhdasta materiaalia. Esimerkiksi alusvaatteet ja sukkahousut eivät kuulu keräykseen vaan sekajätteeseen. Kuva: Erno Gynther.

Kaikille poistotekstiileille ei ole vielä löytynyt toimivia kierrätysmahdollisuuksia. Toistaiseksi kierrätykseen kelpaamattomat poistotekstiilit toimitetaan energiahyötykäyttöön. Uusia kierrätysmahdollisuuksia kuitenkin etsitään jatkuvasti. Esimerkiksi Mekstiili-hankkeessa kokeiltiin haastavien tekstiilimateriaalien pyrolysointia ja käsittelyä aktiivihiileksi.

Kohti kestävämpää kulutusta

Pikamuoti, jossa vaatteita tuotetaan halvalla ja käytetään vain muutaman kerran, kuormittaa ympäristöä ja ilmastoa sekä tuhlaa luonnonvaroja.  Vuosittain eurooppalainen heittää tekstiilejä pois keskimäärin noin 11 kiloa. EU pyrkii uusien strategioiden avulla ohjaamaan kulutustottumuksia kohti kestävämpiä vaihtoehtoja, pidentämään vaatteiden elinikää, lisäämään tekstiilien kierrätystä ja vähentämään tekstiilijätteen määrää.  (Euroopan parlamentti 2024.)

Käytettyjen vaatteiden ostaminen Suomessa on lisääntynyt etenkin nuorten keskuudessa ja useisiin kauppakeskuksiin on avattu Second Hand -myymälöitä. Myös verkkokaupat ovat helpottaneet vaatteiden uudelleenmyyntiä ja -käyttöä. Käytettyjen vaatteiden suosiota ovat kasvattaneet muun muassa lisääntynyt ympäristötietoisuus sekä vaatteiden yksilöllisyys ja edullisuus. (Kallunki 2023.)

Mekstiili-hanke kannusti vaatteiden kierrätykseen järjestämällä Mikkelin Kiertotalouspäivillä VaatePop! -vaatteidenvaihtotempauksen. Tapahtumassa oli mahdollista vaihtaa vaatteita maksuttomasti tuomalla tilaisuuteen omia tarpeettomia vaatteita ja tehdä itselle löytöjä. Tapahtuma otettiin hyvin vastaan ja sille toivottiin jatkoa tulevaisuudessa.

Pienilläkin teoilla omassa arjessa voi tukea tekstiilien kestävää ja vastuullista kulutusta. Olisi hienoa, että tulevaisuudessa vaatteet saisivat ansaitun arvostuksen ja ne olisivat jälleen niin laadukkaita, että ne kestäisivät käyttäjältä toiselle pitkän aikaa. Laadukasta ja kestävää vaatetta on mielekästä käyttää, huoltaa ja kierrättää, ja näin tekstiilijätettä syntyy myös vähemmän.

Mekstiili – Tehokasta tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savoon on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n, Metsäsairila Oy:n ja ViaDia Mikkeli ry:n yhteinen ryhmähanke. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja tuen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. Hankkeen toteutusaika on 1.11.2022 –31.10.2024.

Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta: https://xamk.fi/mekstiili

Lähteet

Euroopan parlamentti. 2024. Tekstiilituotannon ja -jätteen vaikutus ympäristöön. WWW-dokumentti. Julkaistu: 29.12.2020. Päivitetty 4.4.2024. Saatavissa: https://www.europarl.europa.eu/topics/fi/article/20201208STO93327/tekstiilituotannon-ja-jatteen-vaikutus-ymparistoon [viitattu 26.4.2024].

Kallunki, E. 2023.  Käytettyjen vaatteiden kauppoja avautuu kauppakeskuksissa ja jopa lentoasemalla. Yle. Kierrätys.  WWW-dokumentti. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20046217 [viitattu 24.4.2024].

Kirjoittaneet Miia Sourander, Vuokko Malk, Erno Gynther ja Johanna Järvinen

Sourander työskentelee Mekstiili-hankkeen projektitutkijana ja Malk TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Gynther toimii projektityöntekijänä ViaDia Mikkeli ry:ssä ja Järvinen kiertotalousasiantuntijana Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ssä.