Kuvassa puinen ja muovisisustainen biojäteastia. Kalle Piirosen suunnittelema puinen, muovisisustainen biojäteastia. Kuva: Kalle Piironen.

Muotoilun avulla uusia ratkaisuja kotitalouksien biojätteen lajitteluun

27.05.2024

Kotitalouksien biojätteen lajittelutehokkuudessa riittää vielä parannettavaa.

Eri puolilla Suomea tehtyjen jätteiden lajittelukokeiden mukaan sekajätteen seassa oli vuonna 2023 yli 30 prosenttia biojätettä, olkoonkin, että sen määrä on vuoden 2020 tuloksiin verrattuna pudonnut hieman. (KIVO s.a.)

Syitä lajittelun tehottomuuteen on tutkittu, ja tutkimusten perusteella on luotu Lajittelun ABC-malli, joka pureutuu lajittelukäyttäytymiseen sosiopsykologisten ja teknisorganisatoristen tekijöiden näkökulmasta. Sosiopsykologisilla tekijöillä tarkoitetaan esimerkiksi huolta ympäristöstä. Lajittelun helppous on puolestaan teknisorganisatorinen tekijä ja pitää sisällään muun muassa kotona olevan säilytystilan sekä kodin ulkopuolisten keräyspisteiden sijainnin ja siisteyden.

Tutkimuksen perusteella merkittäviä esteitä jätteiden lajittelulle ovat keittiöiden ahtaus sekä omaan kotiin sopimattomat lajitteluastiat (Kokkonen, H. 2020, 113). Uudenlaisille kotien lajitteluratkaisuille tuntuisi siis olevan tilausta.

Biovirtaa-hankkeen toimeksianto biotuotemuotoilun opiskelijoille

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on mahdollista opiskella muotoilua ja erikoistua biotuotemuotoiluun. Biotuotemuotoilun päämääränä on kehittää tuotteita, joiden valmistusprosessi, käyttö sekä käytön jälkeinen hävittäminen aiheuttavat mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia. (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu s.a.)

Biovirtaa-hankkeen tärkeänä tavoitteena on puolestaan aktivoida kotitalouksia lajittelemaan biojätteensä entistä tehokkaammin. Merkittävä tekijä tämän ongelman ratkaisussa on aiempaa parempien lajitteluastioiden suunnittelu. Hankkeen toimeksiannosta biotuotemuotoilun opiskelijat (BTMKV22KP) suunnittelivat osana Ekodesign-opintojaksoa tiskipöydälle tarkoitetun biojäteastian, jonka tuli olla hyvännäköinen arjen käyttöesine ja soveltua erityisesti pienille kotitalouksille. Lisäksi toimeksiannossa edellytettiin, että astian valmistusmateriaalina käytettäisiin kierrätettyä tai uusiutuvaa materiaalia.

Uusia lajitteluastiakonsepteja kotitalouksille

Toimeksiantotyö aloitettiin tammikuun 2024 puolivälissä, ja töiden välitarkastelu järjestettiin maaliskuun loppupuolella. Välitarkastelussa opiskelijat esittelivät ideoitaan ja opettaja sekä hankkeen projektipäällikkö kommentoivat ideoita ja toivat esiin kehitysehdotuksia. Valmiiden töiden esittelyseminaari järjestettiin huhtikuun lopussa. Osa opiskelijoista oli huhtikuun tilaisuuteen ehtinyt valmistaa myös suunnittelemansa astian prototyypin. Muutama näistä prototyypeistä on esitelty tämän artikkelin kuvissa.

Jussi Ruotsalaisen suunnittelema Bionurkka-astia Stora Enson DuraSense™ -biokomposiitista, prototyyppi valmistettu 3D-tulostamalla. Kuva: Jussi Ruotsalainen.
Kierrätetystä keramiikasta ja puusta valmistettu biojäteastia, jonka ovat suunnitelleet Alexander Klimov ja Joni Fagerlund. Kuva: Alexander Klimov.

Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka erilaisiin lopputuloksiin toimeksiannon perusteella päädyttiin. Biojäteastioiden materiaaliksi opiskelijat olivat suunnitelleet muun muassa komposiittimuovia (selluloosakuidun ja kierrätysmuovin sekoitusta), puuta ja kierrätyskeramiikkaa. Myös astian muodolle ehdotettiin monenlaisia ratkaisuja: esillä oli muun keittiötason nurkkaan tarkoitettu lajitteluastia tai osaksi kattausta tarkoitettu biojäteastia.  

Osa opiskelijoista oli lähestynyt tehtävänantoa toisesta näkökulmasta. Suunnittelun tuloksena oli resepti kotona tehtävästä biojäteastiasta, joka voidaan käytön jälkeen hävittää osana biojätettä. Myös tekstiilijätettä ja olemassa olevia suurkeittiöille tarkoitettuja elintarvikesankoja oli käytetty innovatiivisella tavalla. Opiskelijat olivat pohtineet myös biotuotelainsäädännön muotoilulle asettamia reunaehtoja tai Joutsenmerkin saamisen edellytyksiä.

Eveliina Johanssonin suunnittelema sanomalehtijätteestä ja liisteristä valmistettu astia. Kuva: Eveliina Johansson.

Oppimistehtävässä tutkittiin lisäksi astian muotoa ja käytettävyyttä sekä materiaalien käyttöä biojäteastiaksi. Lisäksi pohdittiin hajujen suodatuksen tarpeellisuutta ja toteutustapaa, jossa yhtenä ratkaisuna voisi olla biohiilen hyödyntäminen suodatusmateriaalina. Suunnittelutyöhön saatiin myös inspiraatiota Kiertotalous-opintojaksolla tehdyistä excursioista yrityksiin ja Kymenlaakson jätteelle, josta saatiin hyvää ja ajantasaista tietoa tulevasta biojätteen keräysasetuksista koskemaan yli 10000 asukkaan kokoisia taajamia (Kymenlaakson jäte, 2024).

Anni Seppälän suunnittelema kierrätystekstiilin ja kierrätysmuoviämpärin yhdistäminen biojäteastiaksi. Kuva: Anni Seppälä.

Biovirtaa-hankkeen näkökulmasta opiskelijoiden suunnitelmat biojäteastioiksi olivat erittäin kiinnostavia uusia innovaatioita, ja olisi erittäin mielenkiintoista nähdä, onko niistä valmiiksi tuotteiksi.

Biovirtaa – Biojäte kuljettaa -hanke (1.12.2022–31.12.2024) on Euroopan unionin osarahoittama. Rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. Myös Metsäsairila Oy ja Kymenlaakson Jäte Oy rahoittavat hanketta.

Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.

Lähteet

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. s.a. Muotoilija (AMK), Biotuotemuotoilu. Muotoilua vastuullisesti ihmisten todellisiin tarpeisiin. Saatavilla: https://www.xamk.fi/koulutukset/muotoilija-amk-biotuotemuotoilu/

KIVO. s.a. Biojätteen osuus kotitalouksien sekajätepussissa vähenemässä. Saatavilla: https://kivo.fi/biojatteen-osuus-kotitalouksien-sekajatepussissa-vahenemassa/

Kokkonen, Henna. 2020. ”Kierrätyksen pitäisi olla helppoa!” Kotitalouksien jätteiden lajitteluun vaikuttavat tekijät. Alue ja Ympäristö 49:2, 2020, ss. 110–129. PDF-dokumentti.

Kymenlaakson jäte. 2024. Biojätteiden lajittelu laajenee pientaloihin 1.5.2024 https://www.kymenlaaksonjate.fi/biojatteiden-lajitteluvelvoite-keskustaajamien-pientaloille-1-5-2024/

Kirjoittaneet Tuija Ranta-Korhonen ja Ari Haapanen

Ranta-Korhonen työskentelee Biovirtaa-hankkeen projektipäällikkönä ja Haapanen lehtorina Kulttuurin koulutusyksikössä.