Purkukohteiden materiaalien uudelleenkäyttö vaatii tiedonhallintaa ja yhteistyötä
18.11.2024Purkukohteiden materiaalien hyödyntäminen edellyttää tehokasta tiedon tuottamista ja jakamista. On ratkaisevan tärkeää tietää, kuka tuottaa ja välittää tiedon, onnistutaanko purku suorittamaan siten, että materiaalit säilyvät ehjinä, ja miten näiden materiaalien uudelleenkäyttö toteutetaan. Näiden kysymysten äärelle päädyimme kartoittaessamme Kouvolan kaupungin purkukohteiden rakennusosien ja komponenttien uudelleenkäyttömahdollisuuksia.
Selvitimme Kouvolan kaupungin seuraavan kymmenen vuoden aikana purettaviksi suunniteltujen olennaisempien kohteiden materiaalien hyödyntämispotentiaalia uusiotuotteina ja -komponentteina osana Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä -hanketta. Tavoitteena on hyödyntää uusiomateriaaleja joko kaupungin omissa tai kolmansien osapuolien investoinneissa.
Suomessa rakentamisen kiertotalous ja primäärirakennusosien uudelleenkäyttö ovat voimakkaassa kehityksessä. Eri puolilla maata on toteutettu pilottiratkaisuja, joissa testataan purkukohteiden materiaalien hyödyntämistä uudiskohteissa ja edistetään samalla tulevan rakentamisen lainsäädännön elinkaariarvioinnin vaatimuksia sekä kokonaisvaltaista hiilikädenjälkivaikutusta.
Vuoden 2025 alusta voimaan tulevan rakentamislain 16 § sisältää uuden vaatimuksen purkutyömaita koskevasta purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä. Tämä ympäristöministeriön asetus tähtää muun muassa purkumateriaalien hyödyntämisen tehostamiseen, mikä tuo mukanaan merkittäviä ympäristöhyötyjä ja edistää kiertotalouden liiketoimintamalleja sekä materiaalien kierrätystä. (Ympäsristöministeriö 2023.)
Käyttökelpoisten rakennusosien markkinoiden kehitys voi tulevaisuudessa kannustaa purku-urakoitsijoita purkamaan rakennuksia niin, että heille syntyy tätä kautta uutta liiketoimintaa, samalla kun uuden rakennuksen investoija hyötyy elinkaariarvioinneissaan, ja prosessien kehittyessä myös edullisemmista tuotteista. Xamkin ja Kinnon yhteishanke on suunniteltu Kouvolan ensiaskeleeksi merkittävään uuteen liiketoimintasektoriin erityisesti nykyisten yrityspohjien näkökulmasta vahvistamaan kaupungin vihreää imagoa ja lisäämään alueen vetovoimaa myös tätä kautta.
Rakennusosien uusiokäyttömahdollisuudet Kouvolan purkukohteissa
Kaupunki ylläpitää, kunnostaa ja korjaa rakennuksiaan, siksi tulevista purkukohteista voi löytyä hiljattain vaihdettuja, arvokkaita, helposti uudelleen käytettäviä ja käyttökelpoisia osia, koneita tai laitteita (kuva 1).
Kartoituksessa hyödynnettiin uusiokomponentteja välittävän ammattimaisen purkajan asiantuntemusta realististen uudelleenkäyttömahdollisuuksien löytämiseksi. Näissä toteutetuissa kartoituksissa ei avattu pintoja tai rakenteita, mutta rakennusten pääpiirustukset ja osittain rakennepiirustukset olivat suurelta osin käytössä.
Yleisellä tasolla vain hyväkuntoinen irtaimisto, suurkeittiökalustus ja -varusteet, pihalaatoitukset, erilaiset elementtiportaat ja osa opetusrakennusten leikkivarusteista soveltuivat uusiotuotteina käytettäväksi. Talotekniikasta, uudemmista ilmanvaihtolaitteistoista ja lämmönjakohuoneista ei löytynyt kartoituksissa merkittäviä uudelleenkäyttömahdollisuuksia.
Viidessä rakennuksessa 21:stä on selkeä mahdollisuus elementtirungon tai sen osien irrotukseen ja uusiokäyttöön tulevissa kohteissa, muiden kohteiden ollessa vanhempia, paikalla rakennettuja runkorakenteita. Näistä kahdessa oli betonirunko, kahdessa liimapuurunkorakenteita ja yhdessä teräsrunko.
Liimapuu ja teräs tulevat todennäköisesti uusiokäyttöön joka tapauksessa tavalla tai toisella. Kahdessa kohteessa oli käytetty vaakarakenteina ontelolaattoja, joista osa on edelleen tyyppiluokiteltuja, osa ei (kuva 2).
Tiilien uudelleenkäyttö – mahdollisuudet ja haasteet
Kouvolan kaupungin purettavissa rakennuksissa huomionarvoista oli erityisesti poltettujen väli- ja julkisivutiilien suuri määrä (Kuva 3). Erityyppisiä julkisivutiiliä, sekä puhtaaksi muurattuja tai maalattuja väliseinätiiliä, oli rikkomattomassa kartoituksessa helposti havaittavissa. Konsultin alustavan arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana purettavien kohteiden tiiliseinien kokonaispinta-ala olisi vähintään 9 200 m².
Tiilien uudelleenkäytöstä on saatu rohkaisevia tuloksia muun muassa Orivedellä, jossa noin 42 000 ehjänä purettua tiiltä odottavat testattuina ja luokiteltuina laajennusrakennusprojektin käynnistymistä. Samalta tontilta puretun rakennuksen tiilet purettiin käsin ja pestiin paikan päällä jatkokäyttöä varten. Uudelleenkäyttö kelpoisuus osoitettiin huolellisella testauksella ja urakan onnistumista edesauttoi hyvä ennakointi, suunnittelu ja dokumentaatio (Saarinen 2024).
Spolia Design Oy puolestaan on tutkinut tiilien ehjänä irrottamista Helsingin kaupungin kiertotalousklusterin toimeksiannosta. Tiilien ehjänä irrottamisen kokeilun -loppuraportin (2023) mukaan käsityön määrä tulisi minimoida kustannustehokkuuden ja laadun varmistamiseksi. Tiilien laajamittaisen uusiokäytön mahdollistamiseksi ja kannattavan liiketoiminnan saavuttamiseksi tarvitaan teollisen mittakaavan tuotantoa. Tiilien laajamittaiseen uusiokäyttöön ei kuitenkaan ole vielä löydetty toimivia ratkaisuja, ja nykyisellä tekniikalla niiden uudelleenkäyttö, olipa kyse niiden hyödyntämisestä rakennusmateriaaleina tai murskeena, on edelleen haastavaa. (Spolia Design 2023.)
Rakennusosien uudelleenkäytön mahdollisuudet vaativat tarkkaa suunnittelua
Lähitulevaisuuden purkuhankkeita suunniteltaessa tulisi sekä luovuttaja- että vastaanottajakohteet olla tiedossa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Uuden suunnittelun lähtökohtina olennaisia tietoja ovat olemassa olevan tai varastoidun rungon mitoitukset, suunnitteluperusteet sekä laatuinformaatio.
Rakennusosien välivarastoinnilla ei saavuteta kestävää ratkaisua, kuten nykyisten suurimpien “rakennusapteekkien” täyttyvistä varastoista voidaan havaita. Päärakennusmateriaalien hinnat ovat yhä liian alhaiset, jotta kiertotaloudesta voisi tulla pelkästään kustannusvetoisesti laajamittaista ja kannattavaa liiketoimintaa. – mutta edelläkävijöitä tarvitaan.
Tavoitteenamme onkin edistää rakennusosien ja komponenttien uudelleenkäyttöä ja tukea tämän kautta kierrätysliiketoiminnan kasvua. Samalla pyrimme kehittämään ratkaisumalleja nopeasti laajenevalle B2B-kierrätysliiketoiminnalle Kouvolassa ja Kymenlaaksossa.
Etunojassa kohti kestävämpää rakennettua ympäristöä -hanketta toteuttavat Kouvolan Innovation ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu ajalla 1.8.2023–30.11.2024. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama, jonka rahoitus on myönnetty Kymenlaakson liiton myöntövaltuudesta. Lisätietoa hankkeesta verkkosivuilta: https://www.xamk.fi/hanke/etunojassa-kohti-kestavampaa-rakennettua-ymparistoa/
Lähteet
Lantta, A. 2024. Kouvolan purkukohteiden uudelleen käytettävät rakennusosat ja komponentit-raportti.
Saarinen, E. 2024. Se on mahdollista! Uusiouutiset 4/2024 verkkolehti Saatavilla: https://xamk-emagz-fi.ezproxy.xamk.fi/reader/issue/10279/388957/1
Spolia Design Oy. 2023. Tiilien ehjänä irrottaminen ja ominaisuuksien todentaminen. Loppuraportti. Saatavilla: https://testbed.hel.fi/wp-content/uploads/2024/02/spolia-tiilien-irrotuskokeilu-loppuraportti-2023.pdf
Ympäristöministeriö. 2023. Ympäristöministeriön asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä. WWW-dokumentti. Saatavilla: https://ym.fi/hankesivu?tunnus=YM030:00/2023
