Aluksesta aiheutuvan öljyvahingon mahdollisuus Itämerellä tai Saimaan syväväylällä on todellinen – laadukkaasta koulutuksesta ja merenkulun riskienhallintajärjestelmistä huolimatta.

Merenkulun turvallisuutta kehitetään yhteistyöllä

Turvalliset ja tehokkaat meriliikenneyhteydet ovat sekä varustamojen, satamien että merenkulun viranomaisten yhteinen intressi. Merenkulun tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtävänä on tuottaa merenkulun turvallisuutta tukevaa tietoa niin meriliikenteen riskienhallinnan kuin merenkulkijoiden osaamisen tueksi.

Merenkulun tutkimus- ja kehitystyö tähtää merenkulun turvallisuuden lisäämiseen, hätätilanteiden ja merellisten ympäristövahinkojen hallintaan. Toimintakenttä on laaja ja vastuutoimijoita on useita. Kehitystyötä tehdään yhdessä niin viranomaisten, yritysten, yhdistysten kuin vapaaehtoisjärjestöjenkin kanssa – kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Monitoimijainen verkosto on samalla sekä kehitystyön rikkaus että haaste. Merenkulun toimintaympäristön nopea muutosvauhti edellyttää yhteistyörakenteelta joustavuutta ja luottamusta toimijoiden kesken.

Merenkulun TKI-työ perustuu pitkäjänteisen ja tuloksekkaan yhteistyön kautta kehittyneille kumppanuuksille, joista osa kantaa yli 15 vuoden taakse TKI-toiminnan alkuvaiheille asti. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin myötä laajentuneet mahdollisuudet eri vahvuusaloja yhdistäviin asiantuntijapalveluihin ovat antaneet uusia työkaluja työkalupakkiin yhteistyön syventämiseksi.

Esimerkkinä tästä ovat muun muassa öljyntorjuntaan liittyvät materiaalitestauspalvelut, joiden kautta yritykset ovat saaneet uutta tietoa ja osaamista toimintansa kehittämiseksi. Yritysten tarpeisiin vastaamista tukee myös Merikotka-yhteistyön kautta muodostuneet verkostot tutkimusorganisaatioiden ja yliopistojen kanssa.

Yritysyhteistyötä öljyntorjunnassa

Öljyntorjuntaveneeseen kiinnitettävän keulakerääjän testausta Puumalassa. Kuljettajana Fasterin Jani Snell, kyydissä palomestari Juuso Punnonen, Xamkin Vuokko Malk ja Emmi Rantavuo. Kuva: Justiina Halonen

Aluksesta aiheutuvan öljyvahingon mahdollisuus Itämerellä tai Saimaan syväväylällä on todellinen – laadukkaasta koulutuksesta ja merenkulun riskienhallintajärjestelmistä huolimatta. Vahingon riskiin vaikuttavat inhimillisten tekijöiden lisäksi ulkoisten olosuhteiden aiheuttamat haasteet, joita säiden ääri-ilmiöiden yleistyminen voimistavat. Vahinkoskenaarion mukaan öljysäiliöaluksen kahden lastitankin repeämisestä syntyvä öljyvuoto tuottaa rantaa liatessaan noin 500 000 tonnia öljyistä jätettä. Torjuntaoperaation ja jätelogistiikan koordinointiin tarvitaan siksi tehokkaita toimintamalleja.

Merenkulun TKI-toiminnan tuloksena syntyneet SÖKÖ-toimintaohjeet on otettu käyttöön kansallisesti. Toimintamallin menestymisen ovat mahdollistaneet laaja, yli 80 organisaatiosta muodostuva yhteistyöverkosto, joka on antanut asiantuntemustaan torjuntavalmiuden kehittämiseen.

Viranomaiskumppaneiden lisäksi kehitystyöhön on osallistunut useita yrityksiä, joista keskeisimpinä Aker Arctic Technology Inc., Ekokem Oy Ab, Finnpilot Pilotage Oy, HaminaKotka Satama Oy, KK-Module Oy, Knorring Oy Ab, Lamor Corporation Ab, Lassila & Tikanoja Oyj, Meritaito Oy, Neste Oil Oyj ja Oy Teboil Ab. Yhteistyö jatkuu edelleen mm. SÖKÖSaimaa- ja SCAROIL-hankkeiden kautta.

Kerätyn öljyn välivarastointiin tarkoitetun KK-Module Oy:n tankki torjunta-aluksen hinauksessa. Kuva: Justiina Halonen

Öljyä laineilla – torjunta on yhteistyötä

Aurinko helottaa taivaan täydeltä Puumalassa Sahanlahti Resortin rannalla kesällä 2016. Saimaan kesäinen järvimaisema tarjoaa parastaan, mutta miksi ranta on täynnä öljyntorjuntaan liittyvää kalustoa? Onko tapahtunut jotain?

Ei onneksi, vaikka erilaisia vuotoja tapahtuukin vesillä, eikä Saimaa ole tässä poikkeus. Vesistöjen ääressä pelastuslaitosten ja muiden öljyntorjunnan viranomaisten on varauduttava erilaisiin öljyvahinkoihin pienistä päästöistä siihen pahimpaan mahdolliseen skenaarioon. Saimaan vesistön ainutlaatuinen ja herkkä ympäristö asettaa öljyntorjunnan osaamiselle omanlaisensa haasteet.

Vesialueiden ratkaisujen kehittämistyötä tekevä Meritaito Oy kokosi yhteen öljyntorjunnan osaajia Saimaan ja Vuoksen vesistöjen alueiden pelastuslaitoksilta sekä muista alan toimijoista tutkimaan ja testaamaan tavarantoimittajien kalustoa. Tutkittavana oli Meritaidon omien SeaHow-tuotteiden lisäksi muun muassa Faster-veneitä, Qrikka-yhtiön monenlaista öljyntorjuntavälineistöä sekä KK-Module Oy:n öljyntorjuntatankkeja.

Xamkissa on vahvaa vuosien aikana kerättyä öljyntorjunnan ja ympäristöalan osaamista, jota viranomais- ja yritysmaailmassa osataan arvostaa. Meritaito halusi jakaa kalusto-osaamisen lisäksi tietoa öljyntorjunnan ajankohtaisista aiheista ja kutsui tilaisuuden pääpuhujat Xamkista (silloin vielä Kyamkista ja Mamkista).

Tutkimuspäällikkö Justiina Halonen valaisi kuuntelijoita EU:n rikkidirektiivin vaikutuksista alusten polttoaineisiin ja torjuntaan vahinkotilanteessa. ÄLYKÖ-hankkeen projektipäällikkö Vuokko Malk taas kertoi Itä-Suomen alueen liikenteen ja uusien polttoaineiden tuomista riskeistä.

Kirjoittanut Emmi Rantavuo

Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä Logistiikan ja merenkulun painoalalla SÖKÖSaimaa- ja SCAROIL-hankkeissa.

Navigare necesse est

Vahingontorjunnan lisäksi merenkulun TKI kehittää ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Suomen tuonti ja vienti ovat riippuvaisia sujuvista meriliikenneyhteyksistä ja osaavista merenkulkijoista.

Merenkulun turvallisuus on siten varustamojen, satamatoimijoiden, merenkulun viranomaisten samoin kuin koulutusorganisaatioiden yhteinen intressi. Automatisaation ja digitalisaation muuttaessa merenkulun toimintaympäristöä myös osaamistarpeet muuttuvat. Tulevaisuuden osaamistarpeita kartoittanut Mahdollisuuksien Meri -selvitys tuotti 23 suositusta Suomen meriklusterin osaamisen kehittämiseksi. Suosituksia viedään käytäntöön muun muassa MeriERKO-hankkeen kautta. Molempien selvitysten kantavana teemana on toimialan sektorit ylittävä yhteistyö ja voimavarojen yhdistäminen vaikuttavamman tuloksen aikaansaamiseksi.

Lisätietoa: SÖKÖSaimaa-, SCAROIL- , MeriERKO- ja ÄLYKÖ-hankkeet Xamkin nettisivuilla www.xamk.fi

Kirjoittanut Justiina Halonen

Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Logistiikan ja merenkulun painoalalla sekä Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkassa.