Biotalouden asiantuntijaryhmän kokous 21.9.2017 Kotkassa. Kuva: Ville Räty

Biotalouden toimintaympäristöä kehitetään Kymenlaaksossa

14.12.2017

Yhteistyötä, kumppanuutta, verkostojen kokoamista. Näitä Kymenlaakson biotalouden asiantuntijaryhmän yritysedustajat erityisesti odottavat toiminnalta, jolla edistetään alueen biotaloustoimintaympäristön kehittymistä. Xamkin tutkimusyksikkö BioSampo voi tarjota konkreettisen kehitysalustan.

Kymenlaaksossa on selvitetty alueen vahvuuksia ja luotu strategia (Kymenlaakson RIS3), jolla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on nostettu esiin kärkialat, joilla näyttäisi olevan alueellisesti parhaat mahdollisuudet kehittyä, ja joiden kehittämiseen kannattaa erityisesti panostaa. Biotalous on yhtenä valittuna kärkenä, ja muut ovat digitalisaatio ja logistiikka.

Kehitystyö vaatii rahoitusta, ja kansallisten rahoitusten pienentyessä on suunnattava katseet kohti kansainvälisiä rahoituslähteitä. Eurooppalainen kansainvälinen rahoitus (kuten H2020, Interreg, ENI jne.) vaativat hakijoilta vahvaa ja monipuolista osaamispohjaa, ja tähän pyritään yhdistämällä ensin alueelliset voimavarat. Yhteistyötä haetaan mm. yliopistojen kanssa, kuten Lappeenrannan ja Helsingin yliopistot, joiden toiminta on osaltaan Kymenlaakson aluetta tukevaa.

Pääteemat nousevat tarpeista

Biotalouskärjen käytäntöön viemiseksi on koottu yritysten asiantuntijoita ja muita biotalouden kehittämistoimintaan liittyviä henkilöitä yhteen. Yhteisistä keskusteluista on nostettu esiin Kymenlaakson alueen ja sen yritysten kehittämistarpeita, joita suunnataan kohti kehitysprojekteja. Laaja yhteistyöverkosto mahdollistaa kestävän kasvun sekä kansainvälisyyden edistämisen, kun verkoston osaamispohja on vahva ja laaja-alainen. Kehitystyö lähtee tarpeesta, ja yrityksiltä kootuista liki 80 kehitysideasta on ryhmitelty aiheita neljään eri pääteemaan, jotka ovat

 1) Kiertotalous: sivuvirtojen joustava hyödyntäminen
2) Kestävän asumisen kehittäminen
3) Pakkausten arvoketjujen kehittäminen ja
4) Energiaomavarainen, vähähiilinen maakunta.

Teemaryhmistä nostetaan esiin aiheita, joista selvitysten ja arviointien jälkeen on jo kehitetty ja edelleen kehitetään valittuja ideoita, joille etsitään toteutusmahdollisuuksia: joko kansallista rahoitusta tai koostettuna laajempiin kokonaisuuksiin, joihin etsitään kansainvälistä kumppanuutta ja rahoitusta.

Biosampoa halutaan hyödyntää kehittämisessä

Myös olemassa olevien mahdollisuuksien ja rakenteiden hyödyntäminen otetaan huomioon, jotta kehitystä tapahtuu myös tulevaisuudessa. Tätä varten merkittävänä alueellisena ja kansainvälisenäkin kehittämisalustana voidaan hyödyntää Kouvolassa sijaitsevaa tutkimusyksikkö BioSampoa, jonka toiminta siirtyi elokuun 2017 alussa Xamkille Kouvolan seudun ammattiopistolta. BioSammon siirtyminen osaksi Xamkia lisäsi runsaasti yhteydenottoja eri yrityksistä.

Juha Solio Xamkin opiskelijaharjoittelijoiden kanssa. Kuva Kirsi Tallinen.

”Xamk kehittää BioSammosta hajautetun energiatuotannon laboratoriota ja toimintaa uusimalla ja täydentämällä laitteistoja ja koneita sekä vahvistamalla BioSammon henkilöstöä tutkimushankkeiden ja -rahoituksen saamiseksi”, tiedotti ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Kalevi Niemi heti BioSammon siirron jälkeen ja kertoi uskovansa, että mahdollisuuksia pidemmällä aikajänteellä nähdään hajautetun uusiutuvan energian lisäksi myös materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden paikallisessa kehitystoiminnassa”. (1)

Tutkimusyksikkö BioSammolla on mahdollisuus kehittyä ja kehittää alueen toimintaa. Kymenlaakson bio- ja kiertotalouden tutkimuksen keskittämiselle ja toiminnan kehittämiselle on nyt olemassa paikka. On myös aika selvittää, mitä kohden BioSammon kehitystä suunnataan. BioSammosta voidaan luoda tutkimusyksikkö, joka antaa vahvan pohjan maakunnan biotaloustoiminnan jatkuvaan kehittämiseen.

Määritelmä

”Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.” (2)

Kymenlaakson biotaloustoimintaympäristön kehittäminen – KYMBIO –hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeen toteutusaika on 1.1.2017-31.3.2019. Lisätietoja: www.xamk.fi/kymbio

Lähteet:
1) https://staff.xamk.fi/ajankohtaista/sisaiset-uutiset/Sivut/Xamk-kehittää-Biosammosta-hajautetun-energiatuotannon-laboratoriota-Anjalassa.aspx#
2) Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. http://biotalous.fi/wp-content/uploads/2014/07/Julkaisu_Biotalous-web_080514.pdf.

Kirjoittanut Kirsi Tallinen

Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Kotkassa. Hän työskentelee KYMBIO-hankkeessa.