Yritysten mukaan parantamisen varaa on epävarmuuden sietokyvyssä sekä talousasioiden hoidossa. Olisiko tästä pääteltävä, että opiskelijoita pitäisi kannustaa ottamaan enemmän riskejä tai antaa enemmän vastuullisia tehtäviä projektien kautta?

Opiskelijoiden työllistymistä selvitettiin kuudessa EU-maassa

08.10.2018

Mitä taide- ja humanistisen alan opiskelijat ajattelevat työelämästä? Päätimme AHEH-hankkeessa viime keväänä kysyä asiaa yhdessä kuuden EU-maan kanssa. Selvitimme mm., kuinka tällä hetkellä opiskelevat sekä jo valmistuneet opiskelijat kokevat siirtymisen työelämään. Mitä korkeakoulujen opettajat tai työpaikkaa tarjoavat yritykset ajattelevat näiden alojen opiskelijoiden työvalmiuksista?

Vastauksia kerättiin Brittein saarilta, Espanjasta, Italiasta, Kroatiasta, Portugalista sekä Suomesta. Kerään tähän tekstiin muutaman mielenkiintoisen kohdan tutkimuksista ja pohdin sen jälkeen tuloksia.

Tarkoituksenamme hankkeessa on julkaista jälkeenpäin kattavampi analyysi englannin kielellä. Tällaisen tutkimuksen ja hankkeen taustalla on Euroopan laajuinen haaste selvittää, miten tukea taide- ja humanistisen alan opiskelijoiden työllistymistä ja yrittäjyysintoa.

Miten kertoa yrittäjyydestä?

Ensimmäinen mielenkiintoinen kohta tutkimuksesta oli, että opiskelijoista 86 prosenttia väittää, etteivät he ole ottaneet osaa yrittäjyyskursseihin tai työpajoihin. Tätä kohtaa on vaikea ymmärtää ainakaan Suomen päässä, koska välillä tuntuu, että tällaisia kursseja, tai työpajoja tarjotaan vaikka kuinka paljon.

Liki puolet vastaajista haluaisi työnsä olevan tulevaisuudessa sekoitus yrityksessä tai organisaatiossa toimimista ja itsensä työllistämistä.

Olisiko ongelma markkinoinnissa vai uskomusten muutoksessa? Pitäisikö kursseja markkinoida eri tavalla? Yhtenä ongelmana tässä voi olla, että yrittäjyyskursseja mainostetaan jopa liikaa. Ei pitäisi markkinoida pelkästään siitä näkökulmasta, että yrittäjyys on vaihtoehto, vaan enemmänkin, että yrittäjyys on henkinen asia, joka kumpuaa syvältä omasta motivaatiosta.

Toinen mielenkiintoinen huomio löytyi kysyttäessä tulevaisuuden työtoiveista, että 49 prosenttia haluaisi työnsä olevan tulevaisuudessa sekoitus yrityksessä tai organisaatiossa toimimista ja itsensä työllistämistä. Uskon tällaisen mallin tulevan enemmän normaaliksi myös muilla aloilla, mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan.

Motivaatio vai kokemuksen kautta?

Millaisia taitoja pitäisi hallita valmistumisen jälkeen? Tätä kysyttiin korkeakoulujen henkilökunnalta, valmistuneilta ja koulussa olevilta opiskelijoilta sekä yrityksiltä. Korkeakoulujen henkilökunnan ja valmistuneiden opiskelijoiden mukaan tärkeimpiä taitoja valmistuvalle ovat motivaatio työhön sekä sinnikkyys. Kouluissa olevien opiskelijoiden mukaan tärkein taito on kokemuksen kautta oppiminen, kun taas yritykset pitävät molempia taitoja tärkeinä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös yritysten mielipiteitä siitä, kuinka hyvin eri taidot ja ominaisuudet näkyvät vastavalmistuneiden opiskelijoiden työssä. Yrityksiltä tulleiden vastausten mukaan luovuus on kaikkein yleisin ja paras taito. Tämä on mielestäni helppo ymmärtää, kun taide- ja humanistinen ala kytkeytyy opinnoiltaan jo luovuuteen niin paljon.

Sen sijaan kehittämistä on epävarmuuden sietokyvyssä sekä talousasioiden hoidossa. Olisiko tästä pääteltävä, että opiskelijoita pitäisi kannustaa ottamaan enemmän riskejä tai antaa enemmän vastuullisia tehtäviä projektien kautta?

Mistä tukea ja jatko-opintoja?

Kaikkien maiden vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että koulutukseen voisi panostaa vielä enemmän ja eri tavoilla. Opiskelijat toivovat enemmän fyysisessä luokkatilassa tapahtuvaa opetusta etäopetusten sijaan. Suomalaisilta opiskelijoilta erottui toive, että valmistumisen jälkeiseen aikaan pitäisi olla lisäkoulutusta.

Vastaajilta kysyttiin myös toiveita hub-tilojen kohtaamispaikkojen rakentamisesta. Suomessa vastanneet pitivät kasvokkain tapaamisen lisäksi ajatuksesta internetissä olevasta hub-tilasta. Tähän saattoi vaikuttaa, että moni vastaajista oli Kouvolasta, josta löytyy jo Viiraamo Hub.

Yksi ideamme onkin, voisiko hankkeen kautta rakentaa Viiraamolle oma alusta internetiin. Voisimme tätä kautta yhdistää internetissä ja kasvokkain tapahtuvaa ihmisten välistä kohtaamista ja rakentaa sekä Suomen että muiden EU-maiden välille luovien alojen verkoston, joka helpottaa taide- ja humanistisen alan opiskelijoiden työllistymistä ja yrittäjyysintoa entisestään.

Arts & Humanities Entrepreneurship Hubs https://www.artshumanitieshub.eu/

Kirjoittanut Antti Leppilampi

Kirjoittaja työskentelee projektityöntekijänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.