Älykkään erikoistumisen kokemuksia Puolasta

EmpInno-hanke edistää ja tehostaa Itämerialueen pienten ja keskisuurten kaupunkien ja alueiden älykkään erikoistumisen strategiaan (ÄES) liittyvän tutkimuksen ja innovaatioiden toimeenpanoa.

Hankkeessa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia siitä, miten TKI-toimijoita tulisi parhaiten tukea tutkimustiedon siirrossa ja pk-yrityksiä sen hyödyntämisessä. Lisäksi etsitään synergioista yhteistyömahdollisuuksia TKI-toimijoiden verkostoitumiseen ja yritysten kansainvälistymisen aktivointiin tarjoamalla match-making –palvelua messujen ja tapahtumien yhteydessä.

EmpInno-hankkeen partnerit kahdeksasta Itämerialueen maasta kokoontuivat marraskuun puolivälissä Puolan Lublinissa. Hanketapahtumien aikana tutustuttiin Lubelskie Voivodeship -alueen älykkään erikoistumisen strategioihin (RIS3) ja osallistuttiin ruoka- sekä energia-alan pyöreän pöydän keskusteluihin puolalaisten eksperttien kanssa.

Alueen huomattava kasvupotentiaali näkyy aluetalouden innovaatiostrategiassa tunnistetuissa älykkäissä erikoisaloissa, joihin kuuluvat mm biotalous, lääketiede ja terveys, vähäpäästöinen sähköntuotanto, it- ja automaatioala.

Ruoka

Lubelskie Voivodeship -alueella panostetaan voimakkaasti puhtaan ruoan tuotantoon. Tapaamisen aikana vaihdettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä partnerimaiden välillä. Puolalaisia elintarvikealan asiantuntijoita on osallistunut myös aikaisemmin kesällä 2017 järjestetyille Farmari-maatalousmessuille Seinäjoella.

Puolassa on vielä ongelmia maaperän saastumisen kanssa, mutta tilanne paranee koko ajan. Lubelskie Voivodeship on tunnettu maatalousalueena ja sitä kutsutaankin Puolan ruoka-aitaksi. Merkittävä osa maa-alasta (70 %) on maatalouskäytössä ja se on yksi Puolan kolmesta alueesta, joilla on parhaat vesivarannot, maaperän laatu ja ilmasto maatalouden harjoittamista ajatellen.

Ei siis ole ihme, että yli puolet alueen väestöstä (lähes 1,2 miljoonaa ihmistä) asuu maaseudulla ja jopa 37 prosenttia työväestöstä työskentelee maataloudessa (maan keskiarvo on 16 %). Maatiloja on noin 18 500, joista 80 prosenttia on pieniä, pinta-alaltaan enintään 10 hehtaaria.

Lubelskien viljelijät ovat erikoistuneet kasvistuotantoon, joka muodostaa noin 65 prosenttia kokonaistuotannosta. Eläintilojen tärkeimmät tuotantosuunnat ovat sianlihan (54%) ja maidontuotanto (37%).

Lubelskie-alueen maatalouden kehittämistrendinä on luomutuotanto, jota harjoitetaan jo 34 000 hehtaarin alueella. Tällä hetkellä luomusertifioituja tuottajia on rekisteröity noin 2 000. Alueen luomuhedelmien osuus on yli 20 prosenttia ja luomuvihannesten osuus 17 prosenttia kansallisesta tuotannosta. Puhdas ruokatuotanto tarjoaa paljon mahdollisuuksia kehittää myös alueen ekomatkailua.

Energia

Ylä-Sleesian jälkeen Lubelskie Voivodeship on maan toiseksi tärkein hiilentuotantoalue. Alueelta löytyy myös pieniä määriä raakaöljyä ja maakaasua.

Lubelskien alueella on maantieteellisen sijaintinsa ja luonnonolosuhteidensa ansiosta hyvät mahdollisuudet myös vihreän energian kehittämiseen ja biopolttoaineiden tuotantoon (maatilat, metsät ja muut lähteet). Alue lisää vuosittain uusiutuvien energialähteiden osuutta energiantuotannossaan.

Lublinin Eco-energia-klusterin strategia tukee uusiutuvan energian käyttöä panostaen mm. hajautettuihin biokaasu- ja aurinkoenergiaratkaisuihin sekä energiakasvien viljelyyn. Alueen tutkimus- ja kehittämistoiminta edistää uusiutuvan energiantuotannon kehittämistä, uusien teknologioiden käyttöönottoa, sertifiointimenetelmien laatimista, henkilöstön koulutusta ja kaasuntuotantoa biomassasta. Kansainvälistä rajat ylittävää yhteistyötä biomassan hyödyntämiseksi kehitetään sekä EU:ssa että myös itärajan takana.

Pienyrityskeskuksen edustaja Sinikka Mynttinen osallistui Energetics-messujen (Lublin 14.-16.11.2017) yhteydessä järjestettyyn konferenssiin ”Energy independence at local level”, missä hän piti esityksen aiheesta “Cooperation between farmers and researchers in enhancing decentralized energy production on farms – good practice from Finland”.

Aihe herätti kiinnostusta erityisesti ruoantuotannon näkökulmasta: lantaa ja kasvijätteitä raaka-aineena käyttävät biokaasulaitokset tarjoavat paitsi uusiutuvan energian lähteen myös erinomaista maanparannusainetta alueen pelloille. Lisäksi konferenssin aikana järjestettiin yrityksille b2b-tilaisuus, johon osallistui myös suomalaisia yritysedustajia.