Luonnon hyvinvointivaikutuksia voi ja kannattaa mitata
04.05.2017Mittaamisen tarkoituksena on saada parempi käsitys mittaamisen kohteena olevasta ilmiöstä. Se tekee asioista konkreettisia ja näkyviä. Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen (LUOTUO) -hankkeessa mitattiin hyvinvointivaikutuksia matkailukontekstissa.
Kehittyvä teknologia tarjoaa jatkuvasti uusia laitteita ja sovelluksia ihmisen hyvinvoinnin mittaamiseen. Mittaamalla kertyvä tieto synnyttää ymmärryksen yksilön hyvinvoinnista. Ymmärryksen myötä on mahdollista tehdä johtopäätöksiä ja hyödyntää mitattua tietoa käytännön kehittämistoimenpiteissä.
Hyvinvointivaikutukset kiinnostavat matkailijoita
Luonnon hyvinvointivaikutukset on matkailun näkökulmasta ajankohtainen teema. Tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista tulee jatkuvasti lisää ja suomalainen hyvinvointimatkailutarjonta perustuu luontoon. Luonnon vaikutukset hyvinvointiin kiinnostavat ihmisiä, minkä osoittaa jo aihepiirin jatkuva näkyvyys mediassa. Tämä tarkoittaa potentiaalista kysyntää hyvinvointivaikutuksia esille tuoville matkailupalveluille.
Miksi mitata luonnon hyvinvointivaikutuksia?
LUOTUO-hankkeessa tavoitteena oli kehittää yhdessä yritysten kanssa palvelukonsepteja, joissa mittaamisella voitaisiin luoda todellista arvoa asiakkaalle. Jotain sellaista, jonka vuoksi asiakas valitsisi yrityksen palvelut ja maksaisi niistä keskimääräistä korkeampaa hintaa. Kokemustemme mukaan mitatusta hyvinvointidatasta on mahdollista luoda ainakin kolmella tavalla arvoa asiakkaalle.
Ensimmäinen tapa on tuoda mittaaminen osaksi hyvinvointimatkailun palvelutapahtumaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi mielialan ja stressin mittaamista älysormuksella luontojoogan yhteydessä. Osalle matkailijoista teknologia itsessään on uutuusarvo ja ratkaiseva tekijä ostopäätöksessä. Matkailupalveluissa elämyksellisyys ja uuden oppiminen ovat keskeisiä elementtejä. Mittaaminen ja teknologia voi olla osa palvelua, jossa asiakas oppii luonnon vaikutuksista omaan hyvinvointiinsa.
Matkailuyritys voi hyödyntää mittaustietoa ja tutkimustietoa myös osana markkinointia ja viestintää. Mittaamalla matkailuyritys saa konkreettista näyttöä palveluidensa vaikutuksesta asiakkaiden hyvinvointiin. Tuloksia voi tuoda esille esimerkiksi yrityksen sosiaalisen median viestinnässä. Kasvavalla kohderyhmällä todennetut vaikutukset hyvinvointiin ovat merkittäviä tekijöitä matkailukohdetta tai -palvelua valittaessa.
Kolmas näkökulma mittaamisen liittyy tiedon hyödyntämiseen palveluiden raaka-aineena. Matkailuyritys voi kerätä tietoa asiakkaan hyvinvoinnin tilasta ja räätälöidä asiakkaalle paremmin soveltuvia hyvinvointipalveluita. Nykyisistä palveluista esimerkiksi Firstbeat-hyvinvointianalyysi toimii tässä tarkoituksessa. Matkailuyritys asemoituu näin hetkellisten elämysten tarjoajasta hyvinvointia pitkäjänteisemmin edistävien palveluiden tarjoajaksi.
Käytännön palvelukonseptit vaativat vielä kehittämistä
Teknologian avulla voi tehdä luonnon hyvinvointivaikutuksia näkyviksi, mutta toimivat palvelukonseptit vaativat vielä kehittämistä.
Ensimmäinen hidaste matkalla on asiakkaiden ja yritysten valmius omaksua uutta teknologiaa käyttöönsä. Kynnys uuden kokeiluun havaittiin LUOTUO-hankkeessa yllättävän korkeaksi.
Teknologian mukanaan tuoma hyöty pitäisi olla riittävän selkeä ja hyvin perusteltavissa asiakkaalle. Kokemustemme perusteella palvelut pitää muotoilla siten, että teknologia tukee asiakaskokemusta ja tuo siihen lisäarvoa eikä häiritse esimerkiksi asiakkaan luontokokemusta.
Käyttäjäystävällisemmäksi muuttuva teknologia tulee tulevaisuudessa helpottamaan tilannetta. Samalla yhä uusia hyvinvoinnin osa-alueita voidaan mitata entistä luotettavammin. Näin myös edellytykset yhdistää mittaaminen osaksi asiakaslähtöisiä hyvinvointimatkailun palvelukonsepteja paranevat.
Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen (LUOTUO)-hanke
– Jo lyhyt luonnossa oleilu alentaa verenpainetta, laskee sydämen sykettä, kohentaa mielialaa ja palauttaa stressistä.
– LUOTUO-hankkeessa hyvinvointivaikutusten mittaamisessa kokeiltiin muun muassa Moodmetric-älysormusta, Firstbeat-hyvinvointianalyysia, Beddit-unen laadun mittausta ja Öura-älysormusta.
Hanke toteutettiin 23.2.2015-31.12.2016. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulu (nykyisin Xamk) ja sitä rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.