Työpari on tehokkaampi kuin työryhmä

Persoonallisuustestit lienevät monelle meistä tuttuja työyhteisön kehittämiseen liittyvinä toimenpiteinä. Itse olen saanut tietoa työminästäni sekä Thomas-analyysin että Insights Discovery -valmennusmenetelmän analyysin kautta. Analyysien avulla olen voinut omaksua, soveltaa ja kehittää työelämä-, neuvottelu-, ryhmä- ja parityötaitojani.

Thomas Erikson (2017) esittelee Idiootit ympärilläni -teoksessa DISC-menetelmän. DISC pohjautuu neljään eri käyttäytymismalliin, jotka esitellään värien kautta. Värimallit avaavat sitä, minkä tyyppiset henkilöt sopivat toistensa työpareiksi – ja ketkä eivät. Jaottelu voidaan tehdä luonnollisiin, täydentäviin ja haastaviin yhdistelmiin.

Siniset ja vihreät sekä punaiset ja keltaiset ovat luonnollisia yhdistelmiä. Näitä pareja yhdistää samanlainen aikakäsitys. Siniset ja vihreät ovat pohdiskelevia ja maanläheisiä ja antavat itselleen aikaa perehtyä asioihin. Keltaiset ja punaiset puolestaan reagoivat asioihin vauhdilla ja ovat päämäärätietoisia ja kunnianhimoisia. Täydentäviä yhdistelmiä ovat faktoihin keskittyvät ja työlleen omistautuvat siniset ja punaiset sekä uteliaat ja toisistaan kiinnostuneet vihreät ja keltaiset.

Haastava yhdistelmä on vaativa punainen ja saamaton vihreä. Kenties kaikkein haastavin pari Eriksonin mukaan on moralisoiva sininen yhdessä epäjärjestelmällisen keltaisen kanssa. Toimiviin tiimeihin tarvitaan kuitenkin jokaista väriä, ja konfliktit voidaan välttää hyvän itsetuntemuksen avulla.

Erilaiset samanlaiset

Testituloksien mukaan olen erittäin sininen ja työparini kokee myös itsensä analyyttiseksi siniseksi. Silti viime kuukaudet olen elänyt keltaista kautta. Huomaan sylkeväni keltaisten tyyppien tapaan sammakoita suusta ja puskevani eteenpäin hurjaa vauhtia seurauksia pohtimatta. Eikä keltaisten ja sinisten pitänyt olla toisilleen sopivia? Same same but different – olemme sopivasti erilaisia, jotta parityöskentelymme toimii.

Työparitoimisto Como Helsingin Kirsi Juva (2017) kertoo myös samaa: ”Omalla työparikokemuksellani ajattelen niin, että työparien pitää olla keskenään pikkuisen erilaisia, mutta ei yhtään liikaa erilaisia.”

Olemme molemmat luovia, muotoilija amk-nimikkeen alle valmistuneita, vaikkakin muotoilun eri aloilta. Sovimmeko työpariksi siksi, että jaamme jotain yhteistä, meillä on samankaltaiset näkemykset ja tavoitteet, joita kohti pyrimme?

Yhdessä toimiminen on ollut luontevaa siitä hetkestä alkaen, kun kävimme keskustelun arvoistamme ja ajatuksistamme tulevaisuuden työtilanteemme suhteen. Puhumme parini kanssa sekä samaa ammatillista kieltä että yhteistä arkikieltä; lopetamme toistemme lauseita, jatkamme siitä mihin toinen jää ja etsimme oikeita sanoja toisen puolesta. Oman kielen kehittyminen on monille pareille luontaista (Shenk 2014, 42).

Parityöskentelyn hyödyt

Keskinäisestä luottamuksesta ammentava työpari on innostunut ja innovatiivinen paketti. Parityöskentely tuo hyvinvointia, on motivaation lähde ja itseohjautumisen menetelmä. Sillä on ehdottomasti positiivisia vaikutuksia myös muille kollegoille ja työnantajalle. Parityöskentely on oivallinen muoto ruokkimaan tämän päivän luovuutta ja innovaatioita kaipaavaa työelämää (Langlois 2017).

Toimiva pari kehittää ja keksii uutta, sillä luottamussuhde mahdollistaa villien ideoiden esittämisen ja niiden kriittisen kehittämisen; yksilö osaa ja uskaltaa vastaanottaa arvostelua pariltaan. Parityöskentely herättää yksilöt ajattelemaan luovasti.

Pari on tehokkaampi toimija kuin pienryhmä, sillä töiden ja vastuiden jakaminen parin kesken on helpompaa. Parityöskentelyssä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa, kun ryhmissä vuorovaikutus on vaikeasti hallittavaa. (Seppä & Helander 2007, 27.)

Yritykset ja organisaatiot voisivat kehittää toimintaansa työpariajattelun avulla. Pro Soveltavan Taiteen Tila ry:n ja Metanoia Instituutin mentorointiohjelmassa kokeiltiin, miten taiteilija-konsultti työpari voi vastata erilaisiin organisaatioiden kehittämishaasteisiin. Itselleen voi myös hankkia parin ajattelemaan ja auttamaan.

Kuvasin ensimmäisessä työpariaihetta käsittelevässä artikkelissani erilaisia kaksikkoja, joita ryhmästä voidaan muodostaa tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi https://read.xamk.fi/2017/luovat-alat/parityoskentely-auttaa-ajattelemaan-luovasti/ (Langlois 2017.)

Vaatii esimiehiltä pelisilmää

Onkin kiinnostavaa pohtia millä tavoin työnantajat ja esimiehet voivat sekä tukea luonnollista työpariutumista että määräämällä muodostaa yksilöistä luovia pareja kyvyt, vahvuudet ja persoonallisuus huomioiden. Tämä vaatii esimiehiltä pelisilmää, ymmärrystä ja tiimin jäsenten tuntemista.

Tulisiko parityöskentelyä edistää jo rekrytointivaiheessa valitsemalla joukkoon tiettyjä persoonia? Voisiko henkilöstö olla mukana työhaastatteluissa selvittämässä, kenen kanssa flow syntyy? Entä voidaanko parityöskentelyä tukea tilojen kautta? Miten yksilöt saadaan kohtaamaan toisensa niin, että luottamussuhteita syntyy?

Lähteet:

Erikson, T. 2017. Idiootit ympärilläni. Kuinka ymmärtää muita ja itseään. 1. painos. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

Juva, K. 2017. Founder & Co-worker. LinkedIn-keskustelu 25.9.2017. Como Helsinki.

Seppä, S. & Helander, J. 2007. Tiimeistä työpareiksi. Toiselta oppiminen ja ammatillinen kehittyminen. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu.
Shenk, J.W. 2014. Powers of two. The essence of innovation in creative pairs. London: John Murray (Publishers).
Langlois, G. 2016. HSG Focus. Pair power: Using team dynamics creatively problem solve. WWW-artikkeli. Päivitetty 2016. Saatavissa: http://magazin.hsgfocus.ch/hsg-focus-3-2016/artikel/pair-power-using-team-dynamics-to-creatively-problem-solve-10059[viitattu 1.11.2017].