Kansainväliset opiskelijat yritysten voimavaraksi

Kansainvälistaustaisten (ulkomaalaisten ja ulkomaalaistaustaisten) henkilöiden työttömyys on Tilastokeskuksen mukaan kaksin-kolminkertainen kantasuomalaisten työttömyyteen verrattuna. Samoin ulkomaalaistaustaisten nuorisotyöttömyys on suurempaa kuin vanhempien ikäluokkien työttömyys.

Selvitysten mukaan suuri osa ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista haluaisi kuitenkin jäädä Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen, jos vain koulutusta vastaavaa työtä löytyisi. Eräs ongelmista on se, että kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista kiinnostuneet yritykset ja valmistuvat kansainväliset opiskelijat eivät löydä toisiaan.

Lisäksi on havaittu, että kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisvalmiuksissa on puutteita.
Mitä voisimme ammattikorkeakoulussa tehdä paremmin, jotta kansainväliset opiskelijamme löytäisivät paikkansa?

Lisää käytännön taitoja

Ammattikorkeakoulututkinnon peruslähtökohtana on se, että opiskelija varustetaan oman alansa käytännön taidoilla. Näihin käytännön taitoihin kuuluvat mm. työnhakuvalmiudet ja verkosto-osaaminen. Vaikka näitä edellä mainittuja on korkeakouluissamme aina opetettukin, olemme viime vuosien aikana havahtuneet siihen, että on aika terävöittää erityisesti kansainvälisten amk-opiskelijoiden ohjausta sekä kehittää opintojaksojen sisältöjä työllistymistä edistävämmäksi.

Viiden ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa nimeltä KILKAS – Kilpailukykyä ja kasvua ulkomaalaisten ammattikorkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi olemme paneutuneet opintojaksojen sisällön ja muodon, työharjoittelujakson sekä opinnäytetyöprosessin kehittämiseen. Tärkeinä kehittämisen kohteina ovat olleet myös opintojen ohjaus, opiskelijoiden verkosto-osaaminen ja ammattikorkeakoulujen alumnitoiminta.

Aidot vuorovaikutustilanteet tarpeen

Ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia tarkasteltaessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota opintojaksojen sisältöön ja ajanmukaiseen toteutustapaan. Suomalaisen tapa- ja työkulttuurin oppiminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa aidoissa tilanteissa, ei siis pelkästään luokkahuoneessa eikä yksin kotona päätteen äärellä. Toki virtuaalinen maailma on tuonut uusia mahdollisuuksia opintojaksojen toteutuksiin, joista parhaat kannattaa poimia pysyviksi käytänteiksi.

Opiskelijoiden verkostoitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään voidaan vielä paljon parantaa. Eräitä tärkeimpiä välineitä ovat työharjoittelupaikan sekä opinnäytetyöaiheen löytäminen paikallisista yrityksistä. Tämä edellyttää jatkuvaa ja intensiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulun ja alueen yritysten välillä.

Kielitaito on keskeinen kriteeri

Jos ja kun yritys harkitsee ulkomaalaistaustaisen henkilön rekrytoimista, yksi tärkeimmistä kriteereistä on sujuva suomen kielen taito. Suomen kielen opetusta emme voi siis antaa koskaan liikaa. Lisäksi kyseisellä henkilöllä tulee olla samat ammatilliset valmiudet kuin kantasuomalaisellakin sekä tietysti innostunut ote työhön. Ja on myös totta, että yritystenkin valmiutta ja motivaatiota palkata ulkomaalaisia voidaan vielä paljon kehittää. Tällä saralla meillä ammattikorkeakouluissa riittää vielä paljon tehtävää.