Kaaoksesta kukoistukseen resilienssiä vahvistamalla

Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Muutokset ovat ennalta-arvaamattomia ja niihin varautuminen on vaikeaa. Resilienssi eli selviytymiskyvykkyys, muutoksiin sopeutuminen ja joustavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä taitoja työssä pärjäämisen ja jaksamisen kannalta.

Työelämässä tulee päivittäin vastaan haastavia tilanteita, joista täytyy selvitä. Toisilta se käy helposti, mutta jotkut joutuvat ponnistelemaan selvitäkseen. Ero selviytyjien ja ponnistelijoiden välillä selittyy suurelta osin eroista, joita työntekijöillä on stressinsietokyvyssä ja ongelmanratkaisutaidoissa.

Resilienssi lisääntyy kaikilla elämänkokemusten myötä, mutta sitä on myös mahdollista kehittää. Sopeutumiskyvykkyyttä voi kehittää sekä työyhteisö- että yksilötasolla. Yksilötasolla valmiudet sopeutumiskyvykkyyden edistämiseen pohjautuvat pitkälle kunkin omaan työhyvinvoinnin tilaan ja sen edistäminen on lähes mahdotonta, mikäli omat voimavarat eivät kohtaa työn asettamia vaatimuksia.

Pysytään pinnalla, selvitään muutoksista

Pysytään pinnalla -hankkeessa resilienssiä lähdettiin kehittämään mm. Firstbeat-hyvinvointianalyysin avulla saatavaan työn kuormituksen ja palautumisen tietoihin perustuen. Yrityksissä, joissa hyvinvointianalyysiä hyödynnettiin, tavoitteena oli yksilön hyvinvoinnin ja voimavarojen kasvattamisen kautta koko työyhteisön työhyvinvoinnin ja resilienssin lisääminen.

Firstbeat-hyvinvointianalyysillä on vahva tieteellinen tausta. Sitä hyödynnetään niin urheilussa kuin työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessäkin. Mittaus on tehty yli 150 000 työntekijälle, jotka ovat mittauksen myötä kasvattaneet tietämystään ja sitä kautta vaikutusmahdollisuuksiaan omaan hyvinvointiinsa.

Firstbeat on ammattilaisten käyttöön suunniteltu työkalu kuormituksen ja palautumisen arviointiin ja seurantaan. Hyvinvointianalyysi perustuu sydämen syketietoa analysoivaan ja fysiologisia tiloja sydämen sykevaihtelusta tunnistavaan ohjelmaan.

Ympärivuorokautinen sykevälimittaus kuvaa yksilöllisesti kuormittavia ja palauttavia tekijöitä sekä liikunnan vaikutusta ja sitä, kuinka keho reagoi arjen erilaisissa tilanteissa. Hyvinvointianalyysin avulla jokainen voi löytää itselleen parhaat tavat hallita stressiä, palautua paremmin ja liikkua oikein.

Helppo ja havainnollistava

Käytännössä hyvinvointianalyysi on helppo tehdä. Ennen mittausta osallistujat ohjeistetaan mittauksen tekemiseen, heille kerrotaan mittauksen tavoitteet ja se, mihin mittaus perustuu. Sähköpostilinkin kautta osallistujat saavat taustatietolomakkeen ja päiväkirjan, jota opastetaan täyttämään huolellisesti. Mittauksen kesto on yleensä kolme vuorokautta, ja noihin päiviin suositellaan sisällytettävän yksi vapaapäivä.

Itse mittaus on yksinkertaista: pienikokoinen laite kiinnitetään kahdella elektroditarralla, toinen vasemman rinnan alle kylkikaaren päälle, toinen oikean solisluun alle. Mittalaite on lähes huomaamaton, eikä se yleensä tunnu edes nukkuessa. Laite on poistettava suihkun ja saunan ajaksi, koska se ei ole vesitiivis. Mittaus käynnistyy automaattisesti, kun mittari kiinnitetään ja sammuu, kun elektrodit irrotetaan.

Mittauspäivien ajalta on tärkeää täyttää päiväkirjaa joko kännykän tai tietokoneen kautta. Sitä täyttämällä jälkikäteen saatavasta raportista saadaan mahdollisimman suuri hyöty, kun pystytään osittamaan stressipiikkien, palautumisen tai fyysisen rasituksen aiheuttajat.

Mittauksen päätyttyä mitattu saa tuloksista kirjallisen raportin, joka käydään läpi joko yksilö- tai ryhmäpalautteena. Palautekeskustelussa käydään läpi palautumisen riittävyyttä, stressitekijöitä, unen laatuun liittyviä tekijöitä sekä liikunnan terveys- ja kuntovaikutuksia. Tulosten perusteella annetaan ohjeita ja suosituksia, joiden avulla omaa hyvinvointiaan on mahdollista ylläpitää ja edistää.

Uusia välineitä kehittämisen työkalupakkiin

Erilaiset hyvinvointiteknologian avulla tehtävät mittaukset ovat tulleet jäädäkseen ja niiden laatu ja tarkkuus paranevat jatkuvasti. Hyvinvointiteknologia tuokin hyvän lisän työhyvinvoinnin kehittämistyön työkalupakkiin.

Työhyvinvoinnin kehittämisen tulee olla tarvelähtöistä ja uusien teknologioiden avulla tuota tarvetta pystytään tarkentamaan ja henkilökohtaistamaan. Firstbeat-hyvinvointianalyysi on tästä hyvä esimerkki.

Pysytään pinnalla on Jyväskylän, Kaakkois-Suomen, Oulun ja Lahden ammattikorkeakoulujen yhdessä toteuttama hanke, jossa tavoitteena on kehittää pienten ja keskisuurten yritysten muutosjoustavuutta. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2018-29.2.2020 ja hankerahoituksen on myöntänyt Hämeen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.