Kuvat ja pelit sopivat tutkimusmenetelmäksi

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tämä pitää tutkimuksemme mukaan paikkansa. Visuaalisuus ja kuvat ovat läsnä kaiken aikaa ympäristössämme, jossa elämme. Kuvien käyttäminen arjessamme on monimuotoista ja monikanavaista visuaalista viestintää. Kuvat ovat myös tehokkaita välineitä, kun haluamme vaikuttaa ihmisten mielikuviin ja tiedostamattomaan ajatteluun.

Visuaalisuutta ja kuvallisuutta hyödynnetään tutkimusmenetelmänä nykyisin yhä enemmän. Kuvien kautta asioiden ja ilmiöiden tutkiminen avaa erilaisen ikkunan tutkittavaan aiheeseen. Kuvien konkreettisuus ja monitulkintaisuus antaa enemmän tilaa kertoa kuvasta juuri omia näkemyksiä tai mielipiteitä kuin abstraktiin kysymykseen pyydetty vastaus.

Muun muassa kuvien avulla voidaan tutkia ja tehdä näkyväksi yhteiskuntaan ja ihmisiin liittyviä ilmiöitä ja asioita, jotka muutoin ovat ihmisten piilotajunnassa eivätkä tule muutoin esille. Kuvien avulla voidaan myös tutkia yksilöiden ja ryhmien emotionaalisia, sosiaalisia tai yhteiskunnallisia ajatuksia ja käyttäytymisen malleja esimerkiksi nuorten tupakkatuotteiden käytön ehkäisyssä.

Nuorten tupakointi on kouluterveyskyselyn tilastojen mukaan laskenut, mutta vastaavasti nuorten nuuskan käyttö on lisääntynyt. Tilastot osoittavat myös alueellisia eroja; Kymenlaaksossa nuorten tupakkatuotteiden käyttö on ollut muuta maata suurempaa.

Lähellä nuorten kulttuurista maailmaa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun VERSUS-hankkeessa valittiin kuvallisuus ja pelillisyys nuorten tupakkatuotteiden käytön ehkäisyn tutkimisen ja kehittämisen lähestymistavaksi. Nuoret viettävät paljon aikaa visuaalisessa ja digitaalisessa maailmassa, joten lähestymistapa oli perusteltu ja lähellä nuorten kulttuurista maailmaa.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheen tavoitteena oli selvittää tupakoivien ja tupakoimattomien nuorten kuvallisen ajattelun eroavuudet. Kehitimme kuvallisuuteen perustuvan tilastollisen kyselymenetelmän (Picture Based Recognition of Smokers), jolla saimme eroteltua nuorten kuvallisen ajattelun. Testasimme 186 kuvaa, joista 34 kuvaa osoittautui merkitseväksi. Tutkimuksen mukaan kuvien erottelukyky oli huomattavasti parempi kuin vastaava, sanalliseen kyselylomakkeeseen vastaaminen. Toisessa vaiheessa hyödynsimme edellä mainittujen kuvien erottelukykyä ja sisällytimme kuvia tarinalliseen ja kuvalliseen tutkimuspeliin.

Tutkimuspeli, The Other Story, sisälsi pelitarinan hahmoineen ja tutkimuskysymyksiä. Tutkimuspelissä esiintyi erilaisia tehtäviä, joita pelihahmot Anna, Versus-robotti ja Koutsi joutuivat ratkaisemaan pelaajan avulla. Peliä pelatessaan nuori joutui tekemään valintoja ja pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja.

Pelaaja asettui pelihahmon rooliin ja teki hahmon eteen tulevat valinnat. Valinnat ilmensivät myös pelaajan itsensä arvoja tai mielipiteitä. Esimerkiksi nuoren tuli valita pelihahmon puolesta, mitä muuta tekisi kuin menisi tupakalle. Näillä peliin sijoitetuilla kuvallisilla valintatehtävillä toteutetaan kevyitä interventioita ja pohtimisen aiheita sekä tarjotaan nuorelle positiivisia mielikuvia tupakkatuotteiden käytön sijaan.

Kuvilla keskusteluun

Tutkimuspelin lisäksi tiedonkeruun yhteydessä käytettiin erilaisia kuviin perustuvia keskustelutehtäviä. Kuvista keskusteltiin muun muassa siten, että voisiko itse olla kuvassa ja mistä kuvassa esiintyvät ihmiset keskustelevat.

Kuvat johdattivat nuorten keskustelua positiivisiin, sosiaalisiin tilanteisiin ja ympäristöihin tai he ovat itse nostaneet kuvien avulla tupakkatuotteiden käytön puheeksi. Kuvien avulla nuoria oli helppo lähestyä. Kuvat antoivat tilaa ja mahdollisuuden leimaamattomaan keskusteluun, riippumatta siitä onko nuori tupakkatuotteiden käyttäjä vai ei.

Kuvallisuus ja tarinallisuus on toistunut myös muissa hankkeessa käytetyissä menetelmissä. Hankkeessa on testattu nuorten kanssa sarjakuvaan perustuvaa työpajaa. Nuorille kerrottiin alkutarina, annettiin valmiita, peliin liittyviä tarrahahmoja, jonka jälkeen he saivat ratkaista hahmoihin liittyviä tehtäviä oman mielikuvituksen ja piirtämisen avulla. Nuoret arvostivat sitä, että he saivat itse tuottaa tupakoinnin ehkäisyyn liittyvän tarinan sisälle huumoria tai omaan elinympäristöönsä liittyvän paikan.

Lupaavia tuloksia

Kuviin, peleihin ja tarinoihin liittyvät menetelmät ovat toimineet hyvin nuorten kanssa käydyn tupakkatuotteiden käytön ehkäisyyn liittyvään keskustelun välineinä. Tutkimusaineiston keruun aikana kysyimme perusopetuksen nuorilta mielipidettä käytetyistä menetelmistä.

Vastaajista 56 prosenttia oli sitä mieltä, että käytetyt menetelmät sopivat hyvin tai erittäin hyvin osaksi terveystiedon oppituntien aiheeksi ja 46 prosenttia vastaajista koki, että menetelmät lisäsivät tupakoimattomuuteen liittyviä positiivisia mielikuvia hyvin tai erittäin hyvin.

Nuorilla on paljon tietoa tupakkatuotteisiin liittyvistä haitoista, mutta vähemmän välineitä käydä keskustelua sosiaalisiin, ympäristöihin, tunteisiin tai vertaissuhteisiin liittyvistä asioista leimaantumatta. Kuvallisuus ja pelillisyys antavat yhden, neutraalin lähestymistavan aiheen käsittelyyn.