Ratkaiseeko menestys työelämässä kaiken?

Työelämässä mukana olevilla sukupolvilla on nuoruuden herkkyysvaiheesta ja muusta elämänhistoriasta nousevia eroja, mutta myös paljon yhteistä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian Yhessä!-hanke on kartoittanut toisen asteen oppilaitosten ja opiskelijoiden haasteita yhteiskunnallisten muutosten ja koulutusuudistusten keskellä. Sukupolvien yhdenmukaisuus ja kunkin sukupolven oma perintö näyttäytyvät merkityksellisinä tulevaisuuden koulu- ja työuran rakentumisessa.

Opetushenkilöstön puheissa on noussut esiin huoli kahden laman aikana nuoruuteen kasvaneen z-sukupolven tulevaisuudesta. Työelämän ja yhteiskunnan muutokset ja moninaistuminen vaikuttavat nuorten ammatinvalintaan ja työssä selviytymiseen. Vertaisryhmätoimintoja järjestettäessä selvitimme nuorten huolia haastattelemalla. Kartoitimme, poikkeavatko z-sukupolven nuorten tulevaisuudenkuvat ja -haaveet edeltävien sukupolvien vastaavista.

Jokainen sukupolvi kantaa mukanaan jotain vanhaa, se ei synny tyhjästä eikä tyhjiöön. Kunkin sukupolven kokemukset ketjuuntuvat, muodostuu tarina. Sukupolvelle syntyy omanlaisensa mielenmaisema sen pohjalta, millaisessa ajanhengessä se elää nuoruutensa. Myös lapsuudenkokemuksilla ja myöhemmillä kokemuksilla on merkityksensä. (Järvensivu, 2014, 25.)

Sukupolvien ketju on pitkä

Suomalaisessa työelämässä vaikuttaa tällä hetkellä useita sukupolvia, vaikka vanhin onkin eläköitymässä tai eläköitynyt: suuret ikäluokat (1945–1954), öljykriisin sukupolvi (1955–1964), hyvinvoinnin sukupolvi (1965–1972), lamasukupolvi (1973–1979), Y-sukupolvi eli diginatiivit (1980–1990) ja Z-sukupolvi eli globaalin taantuman sukupolvi (1991–). Viimeisin on vähitellen astumassa työelämään. Kunkin sukupolven nuoruuden herkkyysvaiheet suhteutuvat työllisyys- ja taloustilanteisiin, joihin vaikuttavat mm. avoimet työpaikat, työttömät työnhakijat sekä bruttokansantuotteen ja teollisuustuotannon muutosprosentti.

Sukupolvien elämänkuluissa näkyvät kullekin aikakaudelle tyypilliset indikaattorit, kuten öljykriisi ja kasvun kyseenalaistuminen 1970-luvulla, kasinotalouden aika 1980-luvulla, idänkaupan romahtaminen, pankkikriisin ja devalvaation aiheuttama konkurssiaalto 1990-luvun alussa sekä suuren globaalin taantuman aika vuodesta 2008 eteenpäin sekä it-buumi ja siihen liittyvän kuplan puhkeaminen vuosituhannen lopussa.

Arvot ja asenteet aaltoilevat

Arvot ja asenteet aaltoilevat pehmeiden ja kovien arvojen korostumisen välillä läpäisten koko yhteiskunnan. Myös sukupolvet aaltoilevat nousu- ja laskukaudella nuoruuden herkkyysvaiheen eläneiden välillä: joka toisessa sukupolvessa ilmenee jonkinasteista samankaltaisuutta arvoissa ja asenteissa. Peräkkäiset sukupolvet poikkeavat toisistaan, vaikka niissä on yhteiskuntakehityksen näkökulmasta myös samankaltaisuutta. (Järvensivu & Syrjä, 2014, 56–57.)

Koulu- ja työelämän muutoksista sekä sukupolvien työorientaation erilaisuudesta huolimatta yksilön elämässä ovat merkityksellisiä sukupolvesta riippumatta samankaltaiset asiat. Toisen asteen opiskelijoiden näkemykset tulevaisuuden työelämästä välittyvät nuorten kuvauksissa näin:

”Teknologia muuttaa elämäämme jo ihan lähivuosina. — se vaikuttaa myös työelämään. Työmarkkinoista tulee globaalimpia. — perusammatit tuskin tulee muuttumaan; opettajan työ tai muu — missä pääpointtina on se ihmisten kohtaaminen. — ammatit ei säily samanlaisina — työelämä pirstaloituu; tehdään luovia projekteja, joissa toteutetaan itseään, sehän on kaikkien unelma, töitä silloin kun itse haluat, niitä töitä mitä itse haluat. Siinä on se oma vapaus ja se kurja puoli; sit sä teet niitä töitä milloin vaan, missä vaan ja oot koko ajan tavoitettavissa. — Pitää olla monta ammattia, ihmiset tekee eri töitä elämänsä aikana. Elinikäinen oppiminen, mitä koko ajan korostetaan. Ei niin ku et käyn lukion ja meen töihin ja sit töitä kunnes eläkkeelle.” (Kerttu).

”Meille tyrkytetään yrittäjyyttä — meistä halutaan yrittäjiä ja me työllistetään itseämme, pystyisimme tarvittaessa olemaan oma työnantajamme. — Ennen selkeä suunnitelma: koulu, ammatti, siinä eläkkeelle asti. Meillä se on sitä, että sama kierros käydään monta kertaa. — Pitää hankkia monta ammattia elämän aikana. Pitää olla valmis joustavuuteen. Nykyään työnhaussa työnantajat painottaa sosiaalisuutta, ryhmätyötaitoja. — Missään ei sanota, että halutaan työntekijä joka tykkää tehdä itsekseen ja on hiljaisempi ja pohdiskeleva.– Tulevaisuudessa ohjataan konetta, joka tekee käsityön. Kaikki tehdään koneilla. Joka työssä käytetään koneita ja ohjelmistoja.” (Piritta).

”Koneille tarvii korjaajia ja ohjelmoijia, muttei niin paljoa, mitä työvoimaa olisi tarjolla. Liikaa työvoimatarjontaa suhteessa työpaikkoihin. Yksi ihminen voi hallita n. 20 robottia. — Must tuntuu, ett monet työskentelee ulkomailla, kun maailma somen kautta pienenee. — Sellaista tulee olemaan aika paljon. Nykynuoret on sellaisia, jotka haluaa mennä ja kokeilla. Maailma kiinnostaa ja nykyään on mahdollisuuksia mennä maailmalle.” (Saara).

Koulu-uudistukset vaikuttavat

Vuosien 2017–2019 koulu-uudistukset eivät voi olla vaikuttamatta nuorten arkeen, kun kouluissa toivotaan itseohjautuvuutta ja nuoret joutuvat kantamaan vastuuta opintojensa edistymisestä. Nuorten puheissa tulevaisuuden haaveet opinto- ja työurasta ovat sukupolvesta toiseen, yhteiskunnan muutosten keskellä pysyneet jokseenkin muuttumattomina. Keskeistä on toive selviytyä elämässä, käydä koulu loppuun, saada ammatti ja tulla omillaan toimeen.

Tarvitaanko kouluihin ja opettajien työvalikkoon innovaatioita? Olisiko ratkaisu hyväksi koettu keino: yhteisökasvatus? Nykypäivän kouluissa ja perheissä yhteisöllisyyden puuttuminen on kasvava ongelma. Enää ei ole olemassa monen sukupolven perheyhteisöjä eikä tiiviitä kyläyhteisöjä, jotka antaisivat mallin tulevan sukupolven kasvatukselle ja kehitykselle. Näennäiset yhteisöt, kuten erilaiset someyhteisöt eivät riitä; niistä puuttuu todellinen kasvotusten tapahtuva sosiaalinen kanssakäyminen, jonka hallitseminen on merkityksellistä tulevaisuuden työelämässä.

Yhteisökasvatuksen keinoin voidaan tukea nuoren opintojen loppuun saattamista ja valintojen tekemistä tulevaa työelämää varten. Yhteisöllisellä oppilaitosnuorisotyöllä rikotaan rajoja ja voitetaan esteitä matkalla kohti aikuisuutta. On tärkeää muistaa, että jokainen sukupolvi on aikansa lapsi – ja tulevaisuutensa sekä työuransa tekijä.

Yhessä!-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Lähteet:

Järvensivu, A. 2014. Sukupolvet ja avainkokemukset. Teoksessa Järvensivu, A., Nikkanen, R. ja Syrjä, S. 2014. Työelämän sukupolvet ja muutoksissa pärjäämisen strategiat. Tampere University Press, 19–34.

Järvensivu, A. ja Syrjä, S. 2014. Sukupolviaaltoteoria ja suomalaisen työelämän sukupolvet. Teoksessa Järvensivu, A., Nikkanen, R. ja Syrjä, S. 2014. Työelämän sukupolvet ja muutoksissa pärjäämisen strategiat. Tampere University Press., 41–59.