Kääritään hihat ja käydään sanoista ilmastotekoihin

Ilmastonmuutos on ollut varsinkin ääripäiden eli ”ilmastovouhottajien” ja ”setämiehiksi” kutsuttujen denialistien huulilla.

Denialistit ovat henkilöitä, joka kieltävät tiedeyhteisön todistaman ilmiön ja epämiellyttävän totuuden. Ympäristöministeriön tämän vuoden ilmastobarometrin mukaan kuitenkin 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että nyt on viimeinen hetki tehdä jotain ilmastomuutoksen hillitsemiseksi.

Lämpötilan noususta monia vitsauksia

Ympäristön tila muuttuu merkittävästi tällä hetkellä. Eri lähteistä riippuen maapallon lämpötila noussee kasvihuonepäästöjen takia reilusta kahdesta celsiusasteesta jopa lähes viiteen asteeseen (+2,6 – 4,8° C) vuoteen 2100 mennessä. Maapallon lämpötila on noussut koko teollistumisen aikana.

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos aiheuttaa kärsimystä yhteiskunnalle humanitäärisiä ongelmia eli massamuuton lisäksi tulevat veden ja ruoan tuottamisongelmat, sekä infektiotaudit lisääntyvät.

Merenpinnan nousu, valtamerien lämpeneminen, jäätiköiden kutistuminen, merenjään koostumuksen muuttuminen ja elämisen olosuhteet muuttuvat äärimmäiseksi kuumuudeksi osassa sekä kylmyydeksi toisaalla maapalloa. Sateet, tulvat, hurrikaanit ja taifuunit aiheuttavat omaisuudelle tuhoja sekä henkilövahinkoja.

Lämpötilamuutoksen lisäksi muita vitsauksia tulevat yhteiskunnallemme olemaan matala syntyvyys, ikääntyvä väestö ja kaupungistuminen. Jossain päin maailmalla nähdään samalla valtavasti nälkää.

Kasvihuonekaasut ja hiilidioksidipäästöt

Energiatuotantolaitokset, teollisuus, maatalous ja logistiikka aiheuttavat päästöjä. Energiatuotantolaitoksia tarvitaan Suomessa tuottamaan lämpöä, jäähdytystä ja sähköä.

Tärkeimmät energian tuotantomuodot ovat ydin- ja vesivoima, kivihiili, maakaasu sekä puupolttoaineet, tuulivoiman osuus on kasvanut vuosittain. Energianteollisuus ry:n mukaan sähköntuotanto oli Suomessa vuonna 2018 energialähteittäin uusiutuvaa (47%), hiilidioksidineutraalia (79%) ja kotimaista (53%).

Autot, rekat, junat, rahti- ja risteilylaivat sekä lentokoneet päästävät ilmatilaan muun muassa kasvihuonekaasuja, jotka ovat pääsääntöisesti hiilidioksidia, metaania, dityppioksidia (ilokaasua) ja F-kaasuja, joiden päästöjä YK:n Kioton pöytäkirja pyrkii rajoittamaan ja vähentämään.

Savukaasupäästöt sisältävät rikkidioksidin ja typenoksidipäästöjen lisäksi myös pienpartikkeleita ja häkää. Savukaasuja muodostuu lämmöntuotannossa fossiilisilla polttoaineilla, liikenteessä, puu- ja metalliteollisuudessa sekä öljynjalostamotoiminnassa.

Ilmakehään pääsevät hiilidioksidipäästöt ovat merkittävin osuus (80%) maapallon lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. Fossiilien polttoaineiden käyttö tuottaa suurimman osuuden hiilidioksidipäästöistä (75%).

Suomen osuus hiilidioksidipäästöistä on maailman osuudesta häviävän pieni, noin kuusi promillea (0,62%) verrattuna paalupaikkaa pitävän Kiinan hiilidioksidipäästöihin vuonna 2018. Viiden eniten hiilidioksidipäästöjä tuottaviin maihin verrattuna Suomen päästöt ovat aika tarkalleen luokkaa kolme promillea (0,3%).

Hiilitulleilla kivihiilivoimaa vastaan

Helsingin Sanomat otti kantaa pääkirjoituksessaan sunnuntaina 24. marraskuuta Kiinan lisääntyvään hiilidioksidipäästöjen lisääntyvään määrään; 40 uutta kivihiilikaivosta on avattu tämän vuoden aikana ja 150 gigawatin verran on juuri valmistunut tai rakenteilla uusia kivihiilivoimaloita. Tämä energiamäärä vastaa melkein koko EU:n hiilivoimalakapasiteettia. EU:n komissio saattaa ottaa käyttöön Kiinassa valmistetuille tuotteille hiilitullit, jotka määritetään tuotteiden valmistuksessa käytetyn hiilen määrän mukaisesti.

Suomen päästöjen pienuudesta huolimatta suuret joet muodostuvat pienistä puroista – joten nyt on käärittävä hihat ja käytävä sanoista ilmastotekoihin!