Kestävää kehitystä Kaakkois-Suomen ja Venäjän satamiin

Asioita yhdistelemällä ja digitalisoimalla voidaan merenkulkua ja satama-alaa kehittää yhä ympäristöystävällisemmäksi toimialaksi.

Turun yliopiston tekemän logistiikkaselvityksen mukaan yritysten logistiikkakuljetuskustannukset olivat keskimäärin 14,1 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2017. Kustannukset jakautuvat kuljetukseen, varastointiin, varastoon sitoutuneeseen pääomaan, logistiikan hallintokustannuksiin ja muihin logistiikkakustannuksiin.

Suomalaisyritysten päättäjät toimivat pääsääntöisesti taloudellisten tekijöiden perusteella (64 %), joskin osaltaan heidän päätöksentekoon vaikuttavat myös sosiaaliset (21 %) ja ympäristötekijät (15 %). Uskon vahvasti, että vuoden 2020 logistiikkaselvityksessä ympäristötekijät saavat huomattavasti tärkeämmän roolin päätöksenteossa – johtuen varsinkin tällä hetkellä käydyn julkisen keskustelun painottuessa kohti kestävän kehityksen tavoitteita.

Ympäristöasioihin on havahduttu jo aiemmin

Toukokuussa 2019 alkoi uusi GET READY -hanke Euroopan Unionin, Suomen ja Venäjän ENI-CBC -rahoitusohjelmasta. Sen tarkoituksena on tavoitella YK:n kestävän kehityksen mukaisia ympäristötoimenpiteitä ja ympäristökoulutusta alueella oleviin satamiin sekä niiden sidosryhmiin.

Yhteistyötä tehdään venäläisten ja suomalaisten partnereiden kautta. Projektin tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja ympäristötietoutta satamien, varustamoiden sekä viranomaisten välillä. Viestinnän ja koulutuksen avulla pyritään lisäämään myös yksityisten ihmisten tietoutta ja valmiutta ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämiseen.

Venäläiset yhteistyökumppanit tarjoavat hyvät lähtökohdat rajoja ylittävälle tieteelliselle, tutkimukselliselle ja koulutukselliselle yhteistyölle. Projektia koordinoi ja hallinnoi venäläinen yritys Eco-Express-Service LLC ja partnereinamme toimivat Venäjän hydrologinen tutkimuslaitos ja Pietarin valtionyliopisto.

Suomalaisina partnereina hankkeessa ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) lisäksi Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka, Suomen Ympäristökeskus (SYKE) ja Turun Yliopiston, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK), jotka tukevat omilla työpaketeillaan hankkeen tavoitteita kohti kestävimpiä satamia ja merenkulkua.

Xamkin tehtäviin kuuluu rannikon käyttöön ja satamiin liittyvien tulevaisuuden lainsäädännön sekä asetuksien tutkiminen. Tutkimme projektissa myös ilmastonmuutoksen pienenemiseen ja päätöksentekoon vaikuttavan satamien digitalisointia, sekä niihin vaikuttavia parhaita käytäntöjä. Tuotamme artikkeleita ja raportteja sekä teemme sidosryhmille Pietarissa ja Suomessa järjestettävät yksipäiväiset GET READY -koulutukset. Tavoitteena on tukea projektissa yhteistyökumppaneita.

Tavaravirrat ovat verrattain pieniä

HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama, palvellen kaikkia merenkulun kuljetusmuotoja: konttiliikennettä, RoRo- ja LoLo-liikennettä, kuivan ja nestemäisen irtotavaran kuljetuksia, kaasunkuljetuksia ja erilaisia projektilaivauksia. Satamassa oli vuonna 2018 vienti- ja tuontiliikennettä 16 167 573 tonnia, josta 653 443 TEU -määrän konttiliikennettä. Yksi TEU-yksikkö vastaa laskennallisesti yhtä 20 jalan pikkukonttia.

Suomen satamaliiton vuositilaston mukaan vuoden 2018 tavaraliikenne Suomessa oli kokonaisuudessaan 102 487 327 tonnia. Kolmen eri venäläisen sataman, eli Ust-Lugan, Vysotskin (entinen Uuras) ja Viipurin satamien yhteenlaskettu liikenne oli arviolta noin 119 450 000 tonnia vuonna 2018 – siis suurempi kuin koko Suomen merenkulun tavaraliikenne.

Suomen kaikkien satamien ulkomaanliikenteen konttiliikenne oli vuonna 2018 Suomen Satamaliiton mukaan 1 596 689 TEU:ta, eli laskennallisesti yhtä monta 20 jalan konttia. Vastaavasti Pietarin ulkopuolella Suomenlahden eteläpuolella sijaitseva, syksyllä 2015 toimintansa aloittanut Bronkan sataman kokonaiskapasiteetti kasvoi tämän vuoden lokakuussa 1,9 miljoonaan TEU-yksikköön ja 260.000 ajoneuvoon tai erikoiskuljetukseen, kertoo venäläinen Information & Analytical Agency PortNews (IAA PortNews) -julkaisu.

Tavaraliikenne Lounais-Venäjän satamissa on valtava; Suomen kaikkien satamien konttiliikenne mahtuisi pelkästään Bronkan satamaan ja Suomen satamien tavaraliikenne pelkästään Ust-Lugan, Vysotskin ja Viipurin satamiin.

Digitalisaatio muuttaa satamien toimintaa

Isot satamat maailmassa ovat jo varsin pitkälle varsinkin Kiinassa ja Euroopassa automatisoituja. Digitalisaatio tuo satamiin kustannustehokkuutta teknologian avulla operatiivisissa toiminnoissa, kun satamissa käyvien aluksien läpimenoajat lyhenevät. Tämä vaatii myös sen, että rekkojen lastaus ja purkaminen, sekä asiakirjojen kuntoon saattaminen menevät sujuvasti satamissa. Digitalisoimalla toimintoja saadaan myös niin laiva- kuin rekkaliikenteenkin päästöjä pienennettyä satamaliikenteen sujuessa jouhevasti ja nopeammin uusien ratkaisujen myötä.

Uskon satamiin tulevan ”juuri oikeaan aikaan, eli just-in-time” –ajattelun siten, että laivat satamaan saapuessaan ovat edeltä käsin optimoineet vauhtinsa sopivaksi päästen laituriin suoraan purkamaan ja lastaamaan. Näin ankkurointi- ja odotusajat ”redillä”, eli sataman ulkopuolisessa suojaisessa ankkuripaikassa lyhenevät ja pakokaasupäästöt pienenevät. Vastaavasti laivaan tuleva lasti voidaan rekkaliikenteessä ajoittaa digitalisoimalla siten, että joutokäynti kaduilla ja satamissa vähenee. Paikkatiedon, älykkäiden lastinkäsittelyjärjestelmien ja rekka-autojen opastusjärjestelmien avulla voidaan turhaa liikkumista vähentää satama-alueella.