Suojautuminen on osa työturvallisuutta. Vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen harjoitus Lappeenrannassa, kuva: Justiina Halonen 2018

Tavoitteena turvallinen öljyntorjuntatyö

08.10.2019

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on pitkään selvittänyt ja kehittänyt Suomenlahden öljyntorjunnan voimavaroja ja toimintamalleja. Nyt kehityskohteina ovat erityisesti työterveys ja turvallisuus.

Viranomaisilla on omat tarkasti laaditut turvallisuusohjeet ja vastuunjaot öljyntorjuntayössä. Öljyvahingon sattuessa jälkitorjuntaan ja rantojen puhdistustyöhön tarvitaan viranomaisten avuksi lukemattomia käsipareja hyvin koulutettuja ja organisoituja vapaaehtoisten ja ostopalvelun kautta hankittuja torjuntajoukkoja.

Todellisessa onnettomuustilanteessa on varmasti asioita, joita ei ole voitu ennakoida, mutta tarkasti ja laadukkaasti ennalta tehty turvallisuussuunnitelma antaa mahdollisuuden toteuttaa työ terveellisesti ja turvallisesti onnettomuuden sattuessa.

Turvallisuussuunnitelma helpottaa vastuuhenkilöä määrittämään esimerkiksi oikean suojautumistason, mahdollistaa työmaan järjestämisen turvalliseksi jo ennen vapaaehtoistyöntekijöiden saapumista ja helpottaa työterveyshuoltoa terveydellisten riskien arvioinnissa.

Tarkat ohjeistukset tarpeen

Öljyntorjuntatyö on fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavaa ja työolosuhteet asettavat vaatimuksia työntekijän terveydelle. Lisäksi työympäristön kemialliset vaaratekijät (kevyt- tai raskaspolttoöljy ja raakaöljy) nousevat öljyntorjuntatyössä merkittäviksi terveydellisiksi riskeiksi. Öljy on haitallinen aine, joten öljyisten rantojen puhdistaminen voi olla vaarallista työtä ja vastuu- ja työturvallisuusasiat on otettava vakavasti.

Hankalat työasennot ovat osa torjuntatyöntekijän työpäivää. Vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen harjoitus Lappeenrannassa, kuva: Justiina Halonen 2018

On tärkeää selvittää öljyntorjuntatyön terveysvaikutukset ja laatia huolelliset ohjeistukset työterveyteen ja -turvallisuuteen öljyntorjuntatyötä tekevien avuksi ja käytettäväksi.

Öljyvahinkojen torjuntaan liittyvien riskitekijöiden takia on erityisen tärkeää määritellä tarkoin, mitä lainsäädäntö ja asetukset todellisuudessa velvoittavat viranomaiselta öljyntorjuntaan osallistuvien vapaaehtoisten työturvallisuuden ja -terveyden ylläpidon suhteen.

Pelastustoimi toimii rantatorjuntatyössä työskentelevien vapaaehtoisten työnantajana ja vastaa työturvallisuuslain puitteissa siitä, että työpaikka on turvallinen ja terveellinen. Tietysti jokaisella työntekijällä on myös velvollisuus noudattaa työtä koskevia turvallisuusohjeita, mukaan lukien käyttää hänelle annettuja suojaimia ja apuvälineitä. Työterveyshuolto on asiantuntijana mukana ennaltaehkäisemässä terveyshaittoja ja arvioimassa työn riski-ja vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä.

Tulossa suunnitelma ja käsikirja

Xamkin SÖKÖSuomenlahti-hankkeessa laaditaan päivitetty SÖKÖ-suunnitelma ja käsikirja Suomenlahden rannikon pelastustoimialueille. Työterveys ja -turvallisuus on ykkösprioriteetti öljyvahingon torjuntatyössä ja se on huomioitu öljyntorjuntaan valmistautumisessa, kaikissa tilanneharjoituksissa ja itse torjuntatyössä.

Aikaisempina vuosina toteutuneissa SÖKÖ II-  ja SÖKÖSaimaa-hankkeissa työterveys ja -turvallisuusosio alusöljyvahingon torjunnassa perustui TerveSÖKÖ-hankkeen selvityksiin. Nyt käynnissä olevan SÖKÖSuomenlahti-hankkeen tavoitteena on henkilöstöhallinto- ja työterveyshuolto -ohjeistuksen päivittäminen, tarkentaminen ja edelleen kehittäminen.

Tavoitteena on laatia öljyntorjuntatyössä mukana oleville tietopaketti rantapuhdistustyön työterveys- ja turvallisuusriskeistä ja terveysvaikutuksista sekä ohjeistus riskien ja vaaratekijöiden minimoimiseen.

SÖKÖSuomenlahti-hankkeesta saadaan tärkeää tietoa öljyvahingon varalle. Manuaalista hyötyvät pelastustoimen lisäksi muun muassa vapaaehtoisjärjestöt. Oppia voisi ottaa myös oman työterveyden ja työturvallisuuden ylläpitämisessä. Ennakoimalla ja riskien kartoittamisella, varautumalla ja tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisella ja kouluttautumalla voidaan parantaa terveyttä ja turvallisuutta jo ihan tavallisessa arjen työssä.

Kirjoittanut Tytti Seppänen

Kirjoittaja työskentelee SÖKÖSuomenlahti-hankkeen projektiasiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.