Yhteiskehittäminen on jatkuva mielentilan ja toimintamallien muuttamisen prosessi. Kuva: Pixabay

Kokeilukulttuurissa on kyse ajattelutavan muuttumisesta

09.12.2019

”Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista ongelma ja koko elämäni riippuisi siitä, käyttäisin ensimmäiset 55 minuuttia oikean kysymyksen määrittelyyn” -Albert Einstein.

Yhteiskehittämisen menetelmät ovat tulleet jäädäkseen myös korkeakoulumaailmaan. Yhteiskehittäminen on tehokas tapa tehdä kokeiluja sekä osallistaa ja osallistua muutosprosesseihin.

Yhteiskehittämisen taustalla oleva Design Thinking -ajattelu on iteraatioprosessi, jossa pyritään ymmärtämään käyttäjää, haastamaan oletuksia ja määrittelemään uudelleen ongelmia yrittämällä tunnistaa vaihtoehtoisia strategioita ja ratkaisuja, jotka eivät välttämättä ole ilmeisiä alkuperäisen ymmärrystason kanssa.

Samanaikaisesti Design Thinking tarjoaa ratkaisupohjaisen lähestymistavan ongelmien ratkaisemiseen. Se on ajattelu- ja työskentelytapa sekä käytännöllisten työskentelymenetelmien kokoelma.

Yhteiskehittäminen on ihmisten välistä tavoitteellista yhteistyötä. Kehittämisen kohteena voi olla hyvinkin erilaisia asioita, kuten vaikka strategia, tuote, palvelu, tilaratkaisut tai liikeidea.

Korkeakoulussa tehtävän yhteiskehittämisen ytimenä on yhdistää toimeksiantajana toimivan organisaation oma osaaminen opiskelijoiden sekä TKI -asiantuntijoiden näkökulmiin ja luoda sitä kautta uudenlaisia ratkaisuja. Kyse on siis kokeiluista ja asioiden tekemisestä eri tavalla kuin perinteisesti on totuttu.

Jatkuvan muutoksen prosessi

Yhteiskehittäminen on jatkuva mielentilan ja toimintamallien muuttamisen prosessi. Omien ajattelumallien aktiivinen kyseenalaistaminen ja altistaminen uusille tavoille ajatella ja toimia sekä verkostoituminen ovat ehkä eniten perinteisestä kehittämistyöstä eroavat toimintamallit.

Kokeilukulttuurin keskeisiä peruspilareita ovat vapaaehtoisuus sekä tasa-arvoinen ja hierarkiavapaa toiminta. Osallistuvia henkilöitä kannustetaan omatoimiseen kokeilukulttuurin ilman pakottamista. Samalla he saavat mahdollisuuden laajempaan osaamis- ja organisaatiorajat ylittävään yhteistyöhön sekä organisaation sisällä että sen ulkopuolella.

Suomalaisen työn liiton vuonna 2017 teettämän Made By Finland -kampanjatutkimuksen mukaan merkityksellisimmät asiat seuraavan kymmenen vuoden sisällä suomalaisessa työelämässä ovat 1. Uuden teknologian käyttö, 2. Kyky sopeutua muutokseen, 3. Jatkuva oman ammattitaidon kehittäminen, 4. Kyky toimia eri kulttuureissa ja 5. Kyky markkinoida omaa osaamista. Kaikki asiat ovat yhteiskehittämisen keskeisiä elementtejä.

Xamk kokeilee ja katsoo tulevaisuuteen

Xamkin digitalisaation tiekartassa digitaalinen kokeilukulttuuri nostetaan yhdeksi neljästä kehittämisen pääteemasta. Digitaalisella kokeilukulttuurilla tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia monialaisia kokeiluprojekteja. Xamkin digitalisaation tiekartan mukaan kokeilukulttuuria voidaan ottaa käyttöön muuttamalla työskentelymenetelmiä ja tekniikkaa kokeilumyönteisemmäksi. Tämä tarkoittaa ensimmäisessä vaiheessa uuden osaamisen kasvattamista.

Kokeilukulttuuri on vahvasti esillä myös Xamkin pedagogisessa kehittämisohjelmassa. Kokeilukulttuuri kehittyy tuomalla kokeiluita tukevia ja niihin kannustavia työskentelytapoja osaksi organisaation prosesseja sekä oppimalla niin onnistuneista kuin epäonnistuneista kokeiluista.

Kehittämisohjelman mukaan kokeilukulttuuri on nopea ja ketterä tapa testata erilaisia asioita sekä ennen kaikkea sallia jonkin asian epäonnistuminen. Virheiden salliminen parantaa tehtävien kokeilujen oppimisprosessia. Virheistä saatava kokemus ja tieto tulee kuitenkin pystyä hyödyntämään kokeilujen jatkotoimenpiteissä. Kokeilut voivat epäonnistua ainoastaan silloin, jos tehdystä kokeilusta ei opita mitään.

Xamkin yhteiskehittämistiimi toteuttaa sekä pedagogisen kehittämisohjelman että digitalisaation tiekartan mukaista toimintaa. Yhteiskehittämistiimillä päästään nopeampaan reagointiin kokeilukulttuurin hengessä. Keskeisessä osassa on eri koulutusten, TKI –hankkeiden ja työelämäkumppaneiden yhdistäminen monialaisiksi kehittämistiimeiksi yhteiskehittämisen ja kokeiluiden avulla toteutettavissa kehittämisprosesseissa.

Xamkin yhteiskehittämistiimi auttaa kaikissa yhteiskehittämiseen ja kokeiluihin sekä yhteiskehittämistapahtumiin liittyvissä asioissa. Yhteiskehittämiseen liittyviä asioita Xamkissa voi seurata verkossa www.xamk.fi/yhteiskehittaminen

Kirjoittaneet Pekka Pulkkinen ja Tomi Numento

Pulkkinen työskentelee projektipäällikkönä opetuksen hallinnossa ja kehittämisessä ja Numento lehtorina informaatioteknologian koulutusyksikössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.