Yhteiskehittämisen kohteena Venäjä

Yhteiskehittäminen on avoimessa tasavertaisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaa kommunikaatioita ja oppimista, johon keskeisesti liittyy yhteisen päämärän tavoitteleminen. Osallistujat aktivoituvat oppimaan sekä työskentelemään ryhmänä. Aktivoitumalla osallistuja pystyy tuomaan oman panoksensa ryhmän tavoitteelliseen lopputulokseen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin strategiaa 2018-2030 linjaa Venäjän kulttuurin Venäjän läheisyyden hyödyntämistä toiminnassa. Xamkin opetussuunnitelman poikkileikkaavana teemana on Venäjä-osaaminen.

Kaikille yhteisessä ydinosaamisessa on tavoitteena, että opiskelija tunnistaa alansa yhteistyötapoja venäläisten kanssa, tuntee venäläisiä toimintatapoja ja toimintakulttuuria sekä ymmärtää venäläistä yhteiskuntaa.

Eri alojen opiskelijat asialla

Joukko Xamkin opiskelijoita ja opiskelijoita yhdistivät voimansa kokeilukulttuurin hengessä keväällä 2019 tuottamalla yhteiskehittämismenetelmin kokeiluja Venäjä-viikolle. Mukana olivat opiskelijaryhmät yhteisöpedagogeista opettajana Kirsi Kohonen, sosionomeista opettajana Seija Nissinen, tietojenkäsittelijöistä opettajana Tomi Numento, opetuksen kehittämisen projektipäällikkö Pekka Pulkkinen ja Venäjä-asiantuntija Arja Haikara.

Opiskelijoiden tehtävänä oli kehittää eri koulutusaloista kootuissa pienryhmissä oppimispeli, jonka avulla voi tutustua Venäjään ja havainnollistaa monikulttuurisuutta. Innovatiivisen kehittämistyön ja opinnollistetun prosessin päätteeksi jokainen ryhmä tuotti peli-ideastaan pitchausvideon, visuaalisen havainnekuvan sekä kirjallisen raportin. Osana Venäjä-viikkoa järjestettiin julkistamistilaisuus, jossa ryhmät esittelivät työnsä, ottivat vastaan arvioita ja vastasivat kysymyksiin. Ulkopuolisena arvioijana toimi Xamkin digitaalisen talouden tutkimuspäällikkö Mikko Lampi.

Yhteiskehittämiskokeilun yhtenä oletuksena oli, että opiskelijat suhtautuvat Venäjään ennakkoluuloisesti. Opiskelijat olivat kuitenkin lähes kokonaan ennakkoluuloista vapaita, uteliaita ottamaan selvää ja oppimaan uutta.  Venäjä-osaaminen kannattaakin tuoda oppisisältöihin moderneina ja ajanmukaisina kokemuksina ja esimerkkeinä, vailla myös vanhemman sukupolven edustajien ennakkoasenteita.

Yhteiskehittäminen yhteisöllisenä oppimistapahtumana itsessään on motivoiva ja innostava niin opiskelijoille kuin ohjaaville henkilöillekin. Venäjä-osaamisen kehittämisessä ja opetussuunnitelman toteutuksina vastaavat yhteiskokeiluissa vaikuttavuus on laajempi kuin yksittäisten opintojaksojen toteutuksina. Nyt tavoitettiin yhden kokeilun aikana noin sata opiskelijaa, jotka Venäjä-osaamisensa lisäksi kehittivät ainakin yhteistyötaitojaan, luovaa ajatteluaan, neuvottelutaitojaan ja epävarmuuden sietämisen taitojaan.

Osallistaminen tuo ratkaisuja

Tutkimusten mukaan kollektiivinen älykkyys ja ryhmien ongelmanratkaisukyky riippuu siitä, kuinka laadukasta vuorovaikutus on heidän välillään. (Saarikivi 2016) Tärkeintä ei olekaan se, mitä tietoja ryhmän jäsenillä on vaan se, millä tavalla he pystyvät kohtaamaan toisensa. Tämä tarkoittaa tasavertaista kumppanuutta ilman turhaa hierarkiaa ja jännitteitä. Oikean tahtotilan ja asenteen löytyminen määrittelee, millaisiin suorituksiin ryhmä yhteiskehittämisessä pystyy.

Ryhmän yhteisen tahtotilan määrittelee ryhmän jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ja tunne turvallisuudesta sekä tasavertaisuudesta. Kun siirretään näkökulma yksilöiden luovuudesta ryhmien luovuuteen, korostuvat vuorovaikutus, ryhmän tunnelma, työskentelyn ilmapiiri, ryhmän kokoonpano ja ympäristöön liittyvät asiat (Melmelin & Poutanen 2017). Nämä asiat eivät synny itsestään, vaan niille on aktiivisesti luotava sopivat olosuhteet ja niitä on pidettävä yllä koko yhteiskehittämisen ajan.

Kokeilu ei ole ”kokeilemista”

Sanonta ”En ollut tosissani, kunhan kokeilin” tuo esille kokeiluihin liittyvän harhakäsityksen. Kokeilu mielletään yleisesti asiaksi, jota ei tarvitse suunnitella – kunhan kokeillaan. Todellisuus on kuitenkin toinen.

Kokeiluiden avulla voidaan käynnistää yhteiskunnallisia muutoksia, tuoda tarjolle uusia palveluja, muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja tätä kautta saada taloudellisestikin merkittäviä tuloksia. Esimerkiksi englantilainen BIT -yksikkö saavutti maan verohallinnolle kolmessa viikossa miljoonasäästöt kokeilemalla verotukseen liittyvien viestien uusia sanamuotoja. (The Behavioural Insights Team 2019).

Kokeilut ovat järjestelmällinen tapa kehittää uusia innovaatioita, palveluita ja tuotteita. Keskeinen osa kokeilua on validoitu oppimisprosessi. Onnistuneen kokeilun suunnittelu, toteutus ja arviointi vaativat paitsi yleisiä, myös erityisiä kokeiluun liittyviä taitoja sekä resursseja kokeilun toteuttamiseen. Mietitty, hyvin suunniteltu, toteutettu ja arvioitu kokeilu etenee tavoitteen asettamisesta välivaiheiden kautta skaalaukseen (Millainen on hyvä kokeilu 2017).

Kokeilu lähtee aina määritellystä ja mitattavissa olevasta ennakko-oletuksesta. Kokeilun tulisi tukea yksittäistä kokeilua laajemman tavoitteen saavuttamista. Kokeilu on useimmiten yksi työkalu muiden joukossa tavoitteen saavuttamisessa. Kytkemällä kokeilu laajempaan tavoitteeseen eri toimijoiden sitoutuminen ja yhteistyö kokeilussa yleensä paranee.

Kokeilu kannattaa

Hyvän kokeilun tulisi pohjautua olemassa olevaan tietoon ja käytäntöihin perehtymiseen. Yhtä kokeiltavaa kokonaisuutta on mahdollista kokeilla kymmenillä eri tavoilla, joten kokeilua kannattaa ideoida ensin luovasti ilman suorituspaineita tai ennakkokritiikkiä. Ideavaiheen jälkeen tulokset tulee arvioida valituilla kriteereillä, jotta kokeilu pystytään rajaamaan toteutettavaksi kokonaisuudeksi.

Kokeilu kannattaa, koska monimutkaisia kokonaisuuksia ei voi koskaan täysin suunnitella etukäteen. Hyvin toteutettu kokeilu nopeuttaa kehittämistä ja mahdollistaa kehitettävän palvelun toimivuuden testauksen ennen sen laajaa käyttöönottoa sekä näyttämään yhteistyökumppaneille, että kehittämisen kohteena on muutakin kuin idea.

Lähteet:

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun strategia 2018-2030. Pdf-dokumentti. Saatavissa: https://www.xamk.fi/wp-content/uploads/2017/11/Xamk_Strategiaesite_23112017.pdf  [viitattu 3.5.2019].

Melmelin, Nando & Poutanen, Petro 2017. Luovuuden idea – Luovuus työelämässä, yhteisöissä ja organisaatioissa. Gaudeamus 2017.

Millainen on hyvä kokeilu 2017. Pohjois-Karjalan alueellisen työvoima- ja yrittäjyyspalvelujen kokeilun valmistelutilaisuus 17.2.2017. Saatavissa: https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/21636254/Millainen+on+hyv%C3%A4%20kokeilu_+Mikko+Annala+.pdf/3a5dd0a9-3f0c-4d8d-8b9d-cf3677e05a31 [viitattu 4.5.2019].

The Behavioural Insights Team 2019. Saatavissa: https://www.bi.team/ [viitattu 4.5.2019].

Saarikivi Katri 2016. Älykkäin ongelmanratkaisu on jaettua. Saatavissa: https://medium.com/@katrisaarikivi/%C3%A4lykk%C3%A4in-ongelmanratkaisu-on-jaettua-927e19ed8d9c [viitattu 19.5.2019].