Ekosysteemeillä kestävää kasvua
10.06.2019Taipaleensa aloittaneen Rinteen viiden puolueen hallituksen koulutuspolitiikan painopiste on varhaiskasvatuksessa, oppivelvollisuuden pidentämisessä ja ammatillisen koulutuksen opettajien määrässä. Rahoituksessa myös ammattikorkeakoulut ovat indeksitarkistusten palautuksen myötä saamapuolella.
Korkeakoulujen hakijasumaa puretaan ja aloituspaikkoja lisätään, samalla, kun jo työelämässä olevien joustaviin jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuuksia lisätään. Näin luvataan hallitusohjelman alaluvussa Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi.
Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kannalta mielenkiintoisimpia nostoja löytyy kuitenkin enemmän hallitusohjelman Elinvoimainen Suomi -osuudesta. Avainkäsite, jota hallitusohjelma viljelee keinona kestävälle talouden kasvulle, on ”ekosysteemi”.
”Kiinnittymillä kansainvälisiin kysyntävetoisiin ekosysteemeihin yritykset, tutkimuslaitoksen ja korkeakoulut ja muut oppilaitokset luovat yhteistyössä uutta liiketoimintaa ja huippuluokan innovaatioita.”
Ekosysteemi-ajattelu istuu ammattikorkeakoulujen ajatusmaailmaan erittäin hyvin.
Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on nostaa Suomen TKI-määrärahat neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. EU:n koheesiopolitiikassa halutaan turvata aluekehitysrahoituksen taso sekä harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen alueen, johon myös Etelä-Savo lukeutuu, erityisasema. EU:n rahoitusohjelmat nähdään siten edelleen tärkeinä aluekehityksen vivuttajina.
Myös maaseudun ruohonjuuritason kehittämistoiminnalle tärkeä EU:n Leader-rahoitus aiotaan turvata. Alueellisesti järkevän ja pitkäjänteisen kehittämisen kannalta tärkeä kirjaus on, että maakuntien liittojen ja ELY-keskusten rooli EU-rahojen jaossa säilyy nykyisellään.
Hallituskauden loppuun mennessä julkiset palvelut luvataan digitaalisina sekä kansalaisille että yrityksille. Oma kehittämisohjelma on luvassa matkailuelinkeinolle samoin kuin pk-yritysten kansainvälistymispalveluille.
Korkeakoulutusta tullaan kehittämään jokaisessa maakunnassa. ”Tämä tukee alueellista erikoistumista ja kiinnittymistä globaaleihin ekosysteemeihin.” Samalla kirjaus rauhoittanee monessa maakunnassa kannettua huolta itsenäisten ammattikorkeakoulujen tulevaisuudesta.
Ekosysteemi-ajattelu, kunhan se ei koverru tyhjäksi hokemaksi, istuu ammattikorkeakoulujen ajatusmaailmaan erittäin hyvin. Kolmikantainen yhteistyö, jossa koulutus, pk-yritykset ja soveltava tutkimus kohtaavat, on ollut ja tulee olemaan nimenomaan ammattikorkeakoulujen leipälaji.