Työ kotihoidossa on ihmisläheistä kohtaamista erilaisissa kodeissa. Se on avun antamista sitä kipeästi tarvitsevalle.

Kotona kohdataan

01.06.2020

Koronapandemia on aiheuttanut runsaasti lisähuolta sote-alalla. Kotihoidossa erityistä huolta aiheuttaa iäkkäiden suuri riski sairastua hengenvaarallisesti. Nyt on aika kehittää toimintatapoja. Miksi emme samalla ottaisi huomioon työntekijöiden työhyvinvointia?

Iäkkäälle omaiselleni tehtiin viime vuonna kahdesti kaihileikkaus. Leikkausten jälkeen silmiin piti laittaa silmätippoja tiettyinä kellonaikoina usean viikon ajan. Tähän omaiseni tarvitsi apua.

Mieheni kanssa kävimme auttamassa aina kun ehdimme. Emme kuitenkaan millään pystyneet käymään riittävän usein. Apu löytyi kotihoidosta. Saimme sovittua käyntipäivät ja kellonajat tarpeen mukaan. Joustoa löytyi myös silloin, kun aikatauluissa tapahtui nopeita muutoksia. Leikkauksen jälkihoito sujui näin erinomaisesti.

Tärkeä tuki kotona asuville

Kotihoito auttaa monenlaisissa tilanteissa, joissa kotona asuminen on vaarantunut. Joku saattaa tarvita apua kerran-pari kuukaudessa lääkkeiden kanssa. Toisen luona käydään useita kertoja päivässä auttamassa arkisissa toimissa. Joskus, kuten omaiseni kohdalla, tarvitaan apua satunnaisissa erikoistilanteissa. Jokainen tilanne on erilainen, mutta kaikille kotihoidosta saatava apu varmistaa turvallista kotona asumista.

Kyse ei ole vain fyysisistä tarpeista huolehtimisesta. Muutaman sanan vaihtaminen tutun hoitajan kanssa on tärkeä inhimillinen kohtaaminen yksinäiselle. Myös yhteydenpito vaikka puhelimitse tai videon välityksellä luo turvallisuuden tunnetta.

Säännöllisen kotihoidon piirissä oli Suomessa vajaa 75 000 henkilöä vuonna 2018. Määrä on tästä kasvanut ja kasvaa lisää tulevina vuosina. Iäkkäiden määrä lisääntyy ja samaan aikaan laitoshoivapaikkoja vähennetään. Tämä siirtää paineita kotiin tuotettaville palveluille.

Kotihoidon asiakkaista moni olisi pysyvän laitospaikan tarpeessa ilman räätälöityjä kotihoidon palveluita. Suuri määrä vanhuksia ja vammaisia pystyy asumaan omassa kodissaan juuri kotihoidon palveluiden ansiosta. Kotihoito on yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta tärkeä ja inhimillinen palvelu.

Ammattitaitoa vaativa palkitseva työ

Kotihoidosta on muodostunut julkisuudessa varsin negatiivinen kuva. Ikävät uutiset saavat palstatilaa ja hyvät tapahtumat jäävät pimentoon.

Monenlaisia haasteita toki on, sitä ei voi kiistää. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä huonokuntoisempia ja heidän määränsä kasvaa. Samaan aikaan kotihoidon ammattilaisia on liian vähän. Se tietää kiireen pahenemista. Palveluiden tarjonnan ja sisältöjen muutostarve on jatkuva. Ammattitaitoa on siksi kehitettävä ja pidettävä yllä. Aikaa menee paljon muuhunkin kuin asiakkaille.

Tämä on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Toiselta puolelta löytyy valtavan paljon hyvää. Työ kotihoidossa on ihmisläheistä kohtaamista erilaisissa kodeissa. Se on avun antamista sitä kipeästi tarvitsevalle. Se on kaikkea haavanhoidosta hymyyn. Työpäiviin mahtuu vaihtelua ja itsenäistä päätöksentekoa. Työllä on suurta merkitystä yksilöille ja yhteiskunnalle.

Työ kotihoidossa on aliarvostettua, koska siitä on syntynyt vääristynyt kuva. Todellisuudessa kotihoidossa vaaditaan rautaista ammattitaitoa.

Koronasta vauhtia kotihoidon kehittämiseen

Oikeastaan korona, niin kauhea kuin onkin, on antanut tarpeellista lisäpotkua kotihoidon kehittämiseen. Uudessa tilanteessa vanhat mallit eivät toimi. Sen ymmärtävät kaikki. Niinpä meillä on hyvä tilaisuus kokeilla uudistuksia.

Vetovoimainen kotihoito -hanke on käynnistynyt vauhdilla. Alkuperäiset suunnitelmat ovat eläneet tilanteen mukaan. Päämäärät ovat edelleen kotihoidon ammattilaisten hyvinvoinnin parantamisessa sekä työn arvostuksen ja houkuttelevuuden lisäämisessä.

Työhyvinvointia kotihoitoon

Työhyvinvointia kohennetaan monella rintamalla. Perehdytystä ja koulutusta uudistamalla varmistetaan ajantasainen osaaminen. Toimivat digitaaliset ratkaisut helpottavat työtaakkaa ja digiloikkiminen on jo aloitettu.

Essoten kotihoidon tunnuslukuja.

Mikä tärkeintä, kaiken keskiössä ovat nyt kotihoidon ammattilaiset. Työhyvinvointi tehdään yhdessä. Sitä ei voi rakentaa yksin eikä antaa ylhäältä tai ulkopuolelta.

Xamkin tiimin tehtävänä on selvittää seuraavaksi, mitä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kotihoidon ammattilaiset tunnistavat ja pitävät tärkeänä. He saavat ideoida ja kokeilla. Heille annetaan myös vastuuta. Itseohjautuvuutta tukemalla voidaan parantaa työtyytyväisyyttä.

Kun työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä joka lomittuu hyvin muun elämän kanssa, se heijastuu myös asiakkaisiin. Iloinen hoitaja on tuottelias ja levittää koteihin hyvää mieltä.

Meillä on nyt tuhannen taalan paikka kohottaa kotihoito ansaitsemaansa arvoon!

Vetovoimainen kotihoito – Tehdään hyvä arki yhdessä on ESR-rahoitteinen hanke, joka toteutetaan Essoten ja Pieksämäen kotihoidon alueilla. Hallinnoijana on Essote, osatoteuttajina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), Diakonia ammattikorkeakoulu (Diak) ja Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu). Hankkeen päätavoitteena on kotihoidon veto- ja pitovoiman lisääminen.

Kirjoittanut Sari Saukkonen

Kirjoittaja työskentelee Vetovoimainen kotihoito – Tehdään hyvä arki yhdessä -hankkeen projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.