Kestävän kehityksen virstanpylväitä itäisellä Suomenlahdella

Rajoja ylittävä GET READY -hanke on saavuttanut jo puolet matkastaan, joten nyt on hyvä pysähtyä tovi, ja katsoa mitä olemme saaneet aikaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

GET READY -hanke on Euroopan unionin, Suomen ja Venäjän yhteinen projekti saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita satamien, logistiikan ja merenkulun ympäristötoimenpiteille ja sen koulutukseen Itäisen Suomenlahden satamille sekä niiden sidosryhmille. Työtä tehdään yhteistyössä venäläisten ja suomalaisten partnereiden kanssa merialuesuunnittelun sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten pienentämiseksi.

Merialuesuunnittelulla kestävää kehitystä

Ympäristöministeriön vastuulla olevalla merialuesuunnittelulla saadaan aikaan kestävää kehitystä, kasvua ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä parannetaan meriympäristön hyvää tilaa. Suomen ensimmäinen merialuesuunnitelmaehdotus on valmistunut marraskuun alussa rannikon maakuntien valtuustojen hyväksyntää varten tämän loppuvuoden aikana. Merialuesuunnittelu tulee olla valmiina maaliskuun loppuun mennessä vuonna 2021.

Suomessa aktiivisessa roolissa ovat asiantuntijoina Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) ja Turun yliopiston (UTU) ammattilaiset projektin merialuesuunnittelun kehittämistehtävissä. Artikkelin kirjoittaja on toiminut kansallisen meriliikenteen työryhmän asiantuntijana Xamkin edustajana. GET READY -projektissa SYKE mallintaa ja analysoi ihmisten toiminnasta aiheutuvia ympäristöpaineita, tutkii Itäisen Suomenlahden rannikon eliöiden elinympäristöä ja järjestää seminaarin Helsingissä tutkijoille, kouluttajille sekä päättäjille rajan molemmin puolin.

Merialuesuunnittelun johtavat asiantuntijat koolla

Xamkin tehtävänä oli järjestää aiemmin tämän vuoden heinäkuussa työpaja Kotkan Meripäivillä, jotka kuitenkin peruutettiin vallitsevan koronakäytännön mukaisesti. Vaihtoehtona tälle järjestimme marraskuussa SYKE:n ja UTU:n kanssa virtuaalisen etätyöpajan, johon kutsuimme merialuesuunnittelun johtavat asiantuntijat.

Työpajassa laadittiin rajoja ylittävän merialuesuunnittelun kehittämisen parhaita käytänteitä tulevaisuuden Suomi-Venäjä-yhteistyötä varten. Etätyöpajassa puheenjohtajana toimineen Kirsi Kostamon (SYKE) johdolla asiantuntijat keskustelivat ekosysteemilähestymistavasta käytännön tasolla, vaikutuksesta sekä vuoropuhelusta suunnittelutoiminnassa että -järjestelmissä.

Työpajassa pohdittiin myös ratkaisuja Suomen ja Venäjän yhteistyön tärkeimpiin kulmakiviin, jotka ovat sidosryhmien kartoittamisen ja osallistamisen parhaat käytännöt eri tasoilla. Tulokset saamme myöhemmin luettavaksi SYKE:n parhaiden käytäntöjen yhteenvetoraportista Itäisen Suomenlahden rannikkoalueiden kehittämiseksi.

Xamkin tehtävä tutkia rannikon käytön ja satamiin liittyvää lainsäädäntöä

Projektissa olemme tutkineet ilmastonmuutoksen pienenemiseen ja päätöksentekoon vaikuttavan satamien digitalisointia, sekä niihin vaikuttavia parhaita käytäntöjä. Työryhmämme kirjoittaa parhaillaan satamien kehittämistä varten tieteellistä artikkelia ympäristöpolitiikan ja lainsäädännön vaikutuksista satamien kilpailukykyyn Itämeren alueella.

Viime keväällä valmistuneen logistiikkainsinöörioppilaan Lotta Hannulan opinnäytetyö ”Best practices for digitalization of cargo ports in Eastern Gulf of Finland” pureutuu kestävän kehityksen tavoitteisiin digitalisaation kautta ja tutkii sen etuja, että haittoja. Asiantuntijahaastatteluiden ja online-kyselytyökalun avulla saimme myös hyvälaatuista tietoa satamien ja satamatoimintojen tämänhetkisestä tilasta sekä tavoitteista.

Digitalisaation monet ympäristövaikutukset

Marraskuussa järjestimme yhteistyökumppaneidemme kanssa Digitalisaatio kestävän kasvun mahdollistajana -etätyöpajan, jossa keskusteltiin satamien, logistiikan ja merenkulun ammattilaisien kanssa digitalisaation ympäristövaikutuksista.

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Anna Kiisken johdolla kävimme läpi digitalisaation vaikutuksista tulevaisuuteen viranomaisten, satamien ja sidosryhmien ammattilaisten avulla.

Projektitutkija Joona Saari esitteli Merikotkassa tehdyn tutkimuksen satamien ympäristövaikutusten hallintatyökalujen digitalisoinnista, Xamkin tutkimuspäällikkö Olli-Pekka Brunila esitteli parhaita käytäntöjä rahtisatamien digitalisointiin ja projektipäällikkö Vesa Tuomala tutkimuksensa satamalogistiikan ja merenkulun IoT-laitteista ja niiden kyberturvallisuudesta.

Tuotamme Xamkissa vielä lisää GET READY -artikkeleita ja raportteja digitalisaation vaikutuksista satamien ja sidosryhmien käyttöön, sekä järjestämme ensi keväällä yksipäiväiset koulutukset sidosryhmille Pietarissa ja Suomessa. Tärkeänä tavoitteena on myös tukea yhteistyökumppaneita tehtävissään.

Lähteet:

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160482

Merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston internet-sivut: https://www.merialuesuunnittelu.fi/

Hannula, Lotta. (2020). Best practices for digitalization of cargo ports in Eastern Gulf of Finland. https://www.theseus.fi/handle/10024/338852

Saari, Joona. (2020). Digitalization of Ports´ Environmental Management Tools. https://www.merikotka.fi/wp-content/uploads/2020/06/GetReady_digitalization_of_EMTs_29.5.2020_PDF.pdf