VTS-alusliikennepalvelu on yksi merkittävistä merenkulun turvallisuutta ylläpitävistä toiminnoista. Onnettomuuksien ehkäisy on myös tehokkainta meriympäristön suojelua. Kuva: Justiina Halonen

Meriliikenteen sujuvuutta valvotaan VTS-keskuksissa

29.03.2020

Laivaliikenteen ”lennonjohto” esti viime vuonna kymmenen mahdollista karilleajoa. Kokonaisuutena meriliikenne sujui turvallisesti.

VTS Finland eli Vessel Traffic Services Finland Oy valvoo meriliikennettä Suomen rannikolla ja läheisillä kansainvälisillä merialueilla sekä sisävesillä. Alusliikenteen VTS-toiminnan tarkoituksena on tehostaa meriliikenteen sujuvuutta ja vahvistaa merenkulun turvallisuutta. VTS-toimintaa voidaankin verrata lentoliikenteen lennonjohtotoimintaan. Meriliikenne sujui edellistä vuotta turvallisemmin vuonna 2019.

Alusliikennepalvelusta vastaavat käytännössä kolme VTS-keskusta Turussa, Helsingissä ja Lappeenrannassa, joiden valvonta-alueet kattavat kaikki rannikon kauppamerenkulun väylät ja Saimaan syväväylän. Suomenlahden meriliikennekeskuksen Helsinki Traffic valvoo lisäksi Suomenlahden kansainvälistä merialuetta yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa. Saimaa VTS hoitaa myös hätä- ja turvallisuusradioliikenteen Saimaan alueella ja välittää heille tulleet ilmoitukset edelleen asianomaisille viranomaisille. [1.]

Kymmenen karillejoa estyi

VTS Finlandin meriliikenteenohjauksen vuosiraportin mukaan VTS-keskuksissa estettiin vuonna 2019 kymmenen mahdollista karilleajoa Suomen aluevesillä. Lisäksi VTS-keskukset antoivat neljästi navigointiapua ja havainnoivat yli 650 alusliikennettä koskevaa poikkeamaa tai rikettä. [2.]

Viime vuoden aikana kaikki estetyt mahdolliset karilleajot koskivat tilanteita, joissa alus muutti suuntaansa VTS-keskuksen yhteydenoton jälkeen kuljettuaan sitä ennen kohti matalikkoa. Karilleajoja estettiin viisi Saaristomeren alueella ja kaksi Kotkan edustalla, muilla vesialueilla tapaukset olivat yksittäisiä. [2.]

Vuoden 2019 aikana kirjatut poikkeamat koskivat pääasiassa aluksiin tulleita konevikoja, muita teknisiä vikoja ja blackout’teja. Myös vaikeat sää- ja jääolosuhteet näkyivät jäänmurto- ja luotsauspalvelujen keskeytyksinä. Lisäksi Saimaa VTS järjesti nopeusvalvonnan tehoseurannan, joka näkyy kasvuna poikkeamaraportoinnissa.

Kirjatuista rikkeistä 130 ja poikkeamista 41 raportoitiin Suomen valvontavastuulle kuuluvilta kansainvälisiltä merialueilta. Rikkeet koskivat suurimmaksi osaksi meriteiden sääntöjen vastaista ajoa reittijakojärjestelmässä sekä muutamassa tapauksessa väistämissääntöihin ja Suomenlahden pakolliseen ilmoittautumisjärjestelmään liittyviä sääntörikkeitä. Rikkeiden määrä väheni miltei neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. [2.]

Viime vuosi turvallinen

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin [3] mukaan merenkulku sujui turvallisesti vuonna 2019. Traficom otti vastaan kuluneen vuoden aikana 33 merionnettomuusilmoitusta, mikä on yli kymmenen vähemmän kuin vuonna 2018. Samanaikaisesti satamakäyntien määrät nousivat. Tapahtuneet vahingot olivat pääsääntöisesti vakavuudeltaan lieviä eikä niillä ollut vaikutuksia ympäristöön tai ihmisiin. [3.]

Kuten edellä kuvattu osoittaa, VTS-alusliikennepalvelu on yksi merkittävistä merenkulun turvallisuutta ylläpitävistä toiminnoista. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on myös tehokkainta meriympäristön suojelua. Tästä saimme konkreettisia esimerkkejä kun meriliikennekeskus esti kahden öljysäiliöaluksen yhteentörmäyksen Hangon eteläpuolella joulukuussa 2016 ja öljysäiliöalus Lovinan karilleajon Suursaaren länsipuolella 2012 [4, 5 ja 6].

Alusliikennepalvelu edellyttää vastavuoroisuutta. Yhteistoiminta VTS-keskusten kanssa kuuluu merenkulkijoiden perustaitoihin. Radiokommunikointia ja mm. liikenneilmoitusten antoa harjoitellaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa merenkulun simulaattoriharjoitusten yhteydessä. Xamkin tavoitteena on tiivistää yhteistyötä VTS-keskusten kanssa entisestään. Suunnitteilla on esimerkiksi järjestää yhteisharjoituksia merenkulun simulaattorikeskuksen ja Saimaa VTS-keskuksen välillä.

Viittaukset:

[1] Traffic Management Finland 2020a. VTS Finland – Turvallista meriliikennettä. Verkkodokumentti. Saatavissa: https://tmfg.fi/fi/vts [Viitattu 19.2.2020]

[2] Traffic Management Finland 2020b. VTS Finland esti kymmenen karilleajoa vuonna 2019. Verkkouutinen 13.2.2020. Saatavissa: https://tmfg.fi/fi/uutiset/vts-finland-esti-kymmenen-karilleajoa-vuonna-2019 [Viitattu 19.2.2020]

[3] Liikenne- ja viestintävirasto Traficom 2020. Liikennefakta. Merenkulku. Merenkulun turvallisuus. Merenkulun turvallisuuden tila 2019. Verkkodokumentti. Saatavissa: https://www.liikennefakta.fi/turvallisuus/merenkulku [Viitattu 21.2.2020]

[4] Tekniikka & Talous 2016. 244-metrinen tankkeri kääntyi yllättäen kohti pienempää alusta – Liikennevirasto puuttui peliin. Verkkodokumentti. 19.12.2016. Saatavissa: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/244-metrinen-tankkeri-kaantyi-yllattaen-kohti-pienempaa-alusta-liikennevirasto-puuttui-peliin/d51c971f-9792-370e-aad4-4fedac020bdf [Viitattu 24.2.2020]

[5] Turvallisuusuutiset. Öljytankkerien läheltä piti -tilanne Suomenlahdella. Verkkodokumentti. Saatavissa: https://www.turvallisuusuutiset.fi/sitenews/view/-/nid/8614/ngid/2 [Viitattu 24.2.2020]

[6] Särkkä, E. 2014. Vastuu alusöljyvahinkojätteiden käsittelyn kustannuksista. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta, Maa-, vesi- ja ympäristöoikeus. Sivut 1–2.

Kirjoittanut Justiina Halonen

Kirjoittaja työskentelee merenkulun tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.