Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa toteutetuissa lukuisissa öljynsuojarahaston rahoittamissa SÖKÖ-hankkeissa on paneuduttu rantatorjunnan ennakkosuunnitteluun yhdessä alueellisten pelastuslaitosten, ELY-keskusten ja rajavartiolaitoksen kanssa. Kuva: Elias Altarriba

Öljyvahinko olisi katastrofi rannikkoympäristölle

01.06.2020

Suuren kokoluokan öljyvahingon aiheuttaneen tankkerionnettomuuden seuraukset Suomenlahden meriympäristölle ovat erittäin vakavat. Rantaan ajautuva öljy pilaisi rantoja satojen kilometrien matkalta ja aiheuttaisi vahinkoja niin alueen luonnolle kuin ihmisillekin.

Taajamien tai kaupunkien rannoille ajautuneet öljylautat tuottavat myös toisenlaisen ongelman: Suuresta öljylautasta ilmaan haihtuvat yhdisteet ovat myrkyllisiä, ja ne aiheuttavat todennäköisiä hengitystieoireita erityisesti riskiryhmäläisille. Vallitsevasta säätilasta riippuu vahvasti, jäävätkö myrkylliset yhdisteet taajaman asukkaiden hengitettäväksi vai helpottavatko tuuliolot kehittyvää ilmanlaatuongelmaa. Joka tapauksessa tämä merkitsee, että erityisesti likaantuneet taajama-alueiden rannat on saatava puhtaaksi öljystä mahdollisimman nopeasti.

Itämeri ja Suomenlahti ovat matalia merialueita. Suhteellisen pieni vesitilavuus vaikuttaa myös käytettävissä olevien torjuntataktiikoiden valintaan. Valtamerien öljyvahingoissa usein käytettyjä öljyä hajottavia kemikaaleja, eli dispersantteja, ei käytännössä ole Itämeren matalissa vesissä mahdollista käyttää. Myös valtameriolosuhteissa niiden lopulliset ympäristövaikutukset ovat kiistanalaiset. Tämän seurauksena Suomessa on valittu pääasialliseksi torjuntataktiikaksi luontoon vuotaneen öljyn kerääminen.

Kerääminen on valtava operaatio

Öljyn kerääminen on kuitenkin valtava operaatio. Mikäli öljyvahinko saadaan rajattua puomituksin avovesialueille, toimenpide voidaan toteuttaa öljyä keräävillä aluksilla. Tuloksena on suuri määrä öljyvesijätettä, mikä toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn.

Jos öljy pääsee kuitenkin sotkemaan rantoja, moninkertaistuu sekä öljyisen jätteen että sen keräämiseksi tarvittavan työn määrä. Tuolloin öljyvesiseosten lisäksi pilaantuneet maa-ainekset, biologinen jäte ja muut operaation tuottamat jätelajikkeet voivat määrällisesti ylittää koko muun suomalaisen yhteiskunnan vuodessa tuottaman vaarallisen jätteen määrän. On selvää, että tällaisen jätemäärän kerääminen ja toimittaminen käsiteltäväksi vaatii suuren kokoluokan operaation.

Rantojen puhdistustarve, valittavat menetelmät ja puhdistusoperaation tuottamien jätelajikkeiden määrä riippuu vahvasti rantojen öljyyntymisasteesta, käyttötarkoituksesta ja alueen maannoksesta. Pahimmillaan pilaantunutta maata on poistettava rantaviivan tuntumasta suuria määriä.

Käytettävissä olevasta kalustosta, puhdistustarpeista ja alueen maantieteestä riippuu, millä tavoin operaatio käytännössä toteutetaan. Puhdistus voidaan joutua suorittamaan esimerkiksi käsityönä koulutettujen öljyntorjuntajoukkojen toimesta tai vaihtoehtoisesti alueella voidaan käyttää koneita toiminnan tehostamiseksi. Rannalta kerättävä jäte toimitetaan odottamaan jatkokuljetusta alueen tuntumaan perustettuihin kuljetuspisteisiin.

Xamk vahvasti mukana torjunnan suunnittelussa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa toteutetuissa lukuisissa öljynsuojarahaston rahoittamissa SÖKÖ-hankkeissa on paneuduttu nimenomaan rantatorjunnan ennakkosuunnitteluun yhdessä alueellisten pelastuslaitosten, ELY-keskusten ja rajavartiolaitoksen kanssa.

Suomenlahden rannat on lohkottu valmiiksi kilometrin mittaisiin lohkoihin puhdistustyön organisoimiseksi jo aiemmissa SÖKÖ-hankkeissa ja lisäksi öljyisen jätteen logistiikan toteuttamiseksi ranta-alueiden tiestöä, aukeita ja infrastruktuuria on kartoitettu kenttäkartoituksin. Parhaillaan käynnissä olevassa SÖKÖSuomenlahti-hankkeessa nämä tiedot päivitetään ajan tasalle ja erityisesti logististen pisteiden verkkoa täydennetään uusien tarpeiden mukaan.

Kenttätiedusteluihin sisältyvät Kymenlaakson, Itä-Uudenmaan, Helsingin ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimialueiden rannikko- ja saaristoalueet. Tiedustelut on aloitettu loppuvuodesta 2018 ja ne toteutetaan loppuun kesäkauden 2020 aikana. Tällä hetkellä tiedusteltavana on vielä pieni pätkä Länsi-Uudenmaan rannikkoa päättyen Varsinais-Suomen rajaan, sekä lukuisia rannikon edustalla olevia saaristokohteita. Tiedot tallennetaan viranomaiskäytössä olevaan BORIS-tilannekuvajärjestelmään, minkä uusittu versio lanseerattaneen käyttöön lähivuosina.

Varautuminen on viisasta

Yhteiskunnassa tapahtuu siis paljon ja monen tason varautumista, mikä ei välttämättä suoraan kansalaisille näy, mutta mistä on joka tapauksessa merkittävää hyötyä kriisin sattuessa. Kaikkeen ei kukaan voi varautua, mutta moniin asioihin ennakkovalmistelusta on paljon hyötyä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on korkeakoulusektorin edustajana ainutlaatuisella tavalla mukana öljyvahinkojen torjuntaan varautumisessa. Kuten aina tämänkaltaisia suunnitelmia laadittaessa on syytä toivoa, että niitä ei koskaan tarvittaisi.

Kirjoittanut Elias Altarriba

Kirjoittaja työskentelee TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa logistiikan ja merenkulun alalla.