Työterveyden palveluprosessimalli muokkautuu askel askeleelta

Suuren öljyonnettomuuden jälkeisessä rantatorjuntatyössä puhdistetaan öljyisiä rantoja pääosin vapaaehtoisten voimin. Työ on raskasta ja riskeille altista. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on kehittämässä asianmukaisen työterveyshuollon järjestämismallia öljyntorjuntaan.

SÖKÖ -toimintamallin mukaan on arvioitu, että puhdistustyö voi kestää kuukausia tai jopa vuosia, ja työntekijöitä voi olla rantoja puhdistamassa kaikkiaan noin tuhat. Torjuntahenkilöstön määrä ja vaihtuvuus voi olla suurta. Likaiseen, fyysisesti raskaaseen ja muutoinkin riskialttiiseen rantapuhdistustyöhön ei voida ottaa kaikkia halukkaita esimerkiksi terveydellisistä syistä johtuen.

Jotta työntekijöille ei aiheutuisi työstä terveydellistä vaaraa ja esimerkiksi terveystarkastusten järjestäminen sujuisi ongelmitta, kartoitetaan SÖKÖSuomenlahti-hankkeessa, miten öljyntorjuntaa varten koottavalle rantatorjuntahenkilöstölle voidaan järjestää lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut.

Työterveyshuollolla merkittävä rooli

Vapaaehtoisesti öljyntorjuntaan osallistuvien henkilöiden terveys, työ- ja toimintakyky tulee olla sellaisella tasolla, että he selviytyvät heille annetuista työtehtävistä omaa ja muiden terveyttä ja turvallisuutta vaarantamatta.

Torjunnasta vastaava viranomainen päättää, mihin ennalta sovittuihin työtehtäviin rantatorjuntatyöntekijöitä on mahdollisuus osallistuttaa. Näihin työtehtäviin saattaa olla terveysvaatimuksia, jolloin työterveyshuollon rooli korostuu henkilön työkelpoisuuden arvioinnissa.

Työterveyshuollolla on lisäksi merkittävä rooli työntekijöiden työhöntulo- ja lopputerveystarkastusten organisoimisessa ja tekemisessä, ensiapuvalmiuden ylläpitämisessä, turvallisten työtapojen ohjaamisessa ja terveysuhkien ennaltaehkäisemisessä sekä ohjauksessa ja neuvonnassa henkilösuojainten käyttöön.

Ensimmäinen askel oli esisuunnitelman kilpailutus

SÖKÖSuomenlahti-hankkeessa järjestimme kilpailutuksen työterveyshuollon palvelujen järjestämisen esisuunnitelman laadinnasta, jotta voisimme kehittää sen pohjalta öljyntorjuntatyöntekijöille mahdollisimman toimivan työterveyshuollon palveluprosessimallin. Suunnittelimme pienhankinta kilpailutuksen Cloudia-kilpailutusjärjestelmään yhdessä Xamkin hankinta-asiantuntijan kanssa.

Tarjouspyynnössä oli tavoitteena saada työterveyshuollon palveluntuottajia osallistumaan esisuunnitelman laadintaan ja kuvaamaan siinä lakisääteisten työterveyshuollon palvelujen järjestämisen mallin ja arvioimaan kustannukset viranomaisten alaisuudessa työskenteleville henkilöille Suomenlahdella tapahtuvassa suuressa öljyvahinkotilanteessa.

Mielenkiintoisen tehtävän lisäksi esisuunnitelman laadinta antaisi työterveyshuollon palveluntuottajalle hyvän valmiuden vastata tarjouspyyntöön työterveyspalvelujen tuottamisesta todellisella öljyvahinkohetkellä.

Esisuunnitelman kilpailutus ei tuottanut tuloksia, mutta tarjouspyynnön laadintatyö ei suinkaan ole mennyt hukkaan. Rantatorjuntatyön jatkuessa pitkään torjuntaviranomainen tarvinnee puhdistustyöhön ulkopuolista apua, ja palvelujen kilpailutus tuottaa hintalaatusuhteeltaan parhaan tuloksen. Nyt laadittua tarjouspyyntöä voi hyödyntää jatkossa hyvänä pohjana ja muokata helposti.

Seuraava askel on jalkautuminen

Koska kilpailutus ei tuottanut sellaisenaan tulosta, saimme idean yhteistyökuvioiden parantamiseksi jalkautumisesta yrityksiin, jotka tuottavat työterveyshuoltopalveluja SÖKÖSuomenlahti-hankkeessa mukana oleville pelastuslaitoksille. Jalkautuminen on parhaillaan käynnissä, ja toivomme saavamme tällä tavoin yhteistyökumppanin, jonka kanssa on mahdollisuus kehittää ja laatia hyvä työterveyshuoltopalvelujen tuottamisen esisuunnitelma ja palvelumalli.

Öljyntorjuntatyö on erityislaatuista työtä. Ennalta laaditut suunnitelmat ja toimintamallit työterveyshuollon asiantuntemuksen hyödyntämisessä helpottavat todellisessa onnettomuustilanteessa.