Meriliikenne on vähäpäästöisin kuljetusmuoto kuljetussuoritteella mitattuna, mutta myös laivaliikenteessä on kirittävää nollapäästöisyyden saavuttamiseksi. Kuva: Justiina Halonen

Xamk mukana merenkulun ympäristövaikutusten minimoinnissa

29.03.2020

Meriliikenne on liikennemuodoista ympäristöystävällisin erityisesti suuria tavaramääriä kuljetettaessa. Kuitenkin myös laivaliikenne aiheuttaa päästöjä, joiden minimoimiseksi tehdään työtä laajalla rintamalla. Myös Xamkin merenkulun kehittämishankkeet tuottavat tietoa uusien ratkaisumallien löytämiseksi ja ympäristövaikutusten pienentämiseksi.

Meriliikenne on vähäpäästöisin kuljetusmuoto kuljetussuoritteella mitattuna, mutta myös laivaliikenteessä on kirittävää nollapäästöisyyden saavuttamiseksi. Merenkulusta aiheutuu edelleen päästöjä sekä veteen että ilmaan. Laivat tuottavat pakokaasupäästöjä ja melua. Lisäksi laivoista voi aiheutua tahattomia päästöjä veteen, kuten pilssivesiä tai onnettomuuden seurauksena suurempia määriä lastia tai polttoainetta.

Laivat saattavat lisäksi kuljettaa mukanaan haitallisia vieraslajeja joko aluksen painolastiveden mukana tai aluksen runkoon kiinnittyneenä. Ajankohtaisena ilmiönä puhuttavat nyt myös laivaliikenteen mukana leviävät taudinaiheuttajat.

Xamkilla monia vahvuuksia

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Logistiikan ja merenkulun TKI-painoala osallistuu meriliikenteen haittojen vähentämiseen. Pitkäjänteisintä työtä on tehty alusöljyvahinkojen torjunnan kehittämiseksi ja siten öljyvahingoista aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Öljytorjuntavalmiutta on kehitetty vuodesta 2002 lähtien SÖKÖ-, SÖKÖ II-, TerveSÖKÖ-, TalviSÖKÖ-, Älykö-, SÖKÖSaimaa-, SÖKÖSuomenlahti-. SCAROIL- ja SIMREC-hankkeiden kautta. Parhaillaan käynnissä oleva Öljyntorjunnan tutkimus- ja kehitysympäristö -hanke jatkaa tätä työtä luomalla harjoitus- ja testausaltaan öljyntorjunnan tutkimuksen sekä laite- ja menetelmäkehityksen tueksi. [1.]

Meriliikenteen kaasumaisten päästöjen tutkimus on sekin Xamkin vahvuuksia. Ammattikorkeakoulun KymiLabs on akkreditoituna päästömittauslaboratoriona osallistunut usean vuosikymmenen ajan laivamoottoreiden pakokaasupäästöjen seurantaan, mutta myös muihin päästömittauksiin. Esimerkiksi Vähähiiliset satamatoiminnot -hankkeessa KymiLabs selvitti nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkauksessa ilmeneviä päästöjä. [2.] Laivapolttoaineen rikkipitoisuuksia selvitettiin SNOOP-hankkeessa ja päästöjä myös satama-alueet huomioiden InnoShip-projektissa.

Alusten ympäristöystävällisyyttä ja energiatehokkuutta voidaan parantaa myös automaatiojärjestelmillä. Tätä tavoitetta tukee vuoden 2019 syksyllä käynnistynyt AutoMate-hanke, jossa kehitetään alusten sähkö- ja automaatiojärjestelmien etäseurantaa.

Dataa keinojen vertailuun

Keinoja meriliikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseen on useita. Ongelmaksi on nähty keinojen keskinäinen vertailu. Xamkin merenkulun TKI yhdessä KymiLabsin kanssa käynnistää keväällä 2020 MEPTEK-hankkeen, jossa tuotetaan verifioituja mittaustuloksia erilaisten päästövähennystekniikoiden vaikutuksista.

Tavoitteena on analysoida merenkulun päästövähennystekniikoita vertaamalla konkreettisten mittausten ja elinkaariarvioinnin kautta eri vaihtoehtojen todellista tehokkuutta ja saada näin objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi varustamoille, satamiin ja viranomaistoimintoihin.

Yhteistyössä KymiLabsin ja Merikotka-verkoston kanssa Xamk edistää myös vieraslajien torjuntaa. Alusten painolastivesissä ja runkoihin kiinnittyneinä merialueilta toiselle leviävät lajit aiheuttavat suurta haittaa alkuperäiselle lajistolle. Samalla saattaa levitä taudinaiheuttajia. Kansainvälisessä EU:n lippulaivastatuksen saaneessa COMPLETE-hankkeessa Xamkin tehtävänä on selvittää alusten pohjien likaantumisen vaikutus kulkuvastukseen, polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. Pohjien pesu, sen lisäksi että estää vieraslajien leviämistä, tukee polttoainetaloudellisuutta ja vähentää siten pakokaasupäästöjä.

Xamkin kehittämishankkeet tuottavat tietoa ja konkreettisia ratkaisumalleja merenkulun ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Tavoitteena on, että tieto saadaan levitettyä mahdollisimman laajalle. Tässä tavoitteessa meitä tukee myös Xamkin Digitaalisen talouden osaajat, jotka havainnollistavat eri kuljetusmuotojen ympäristövaikutuksia pelillistämisen keinoin: vihreän kuljetusketjun rakentamista pääsee pian kokeilemaan ZeroC02-hankkeen mobiilipelissä.

Viittaukset:

[1] Halonen, J. 2019. Öljyntorjuntaosaamisen pitkä oppimäärä – kymmenen hanketta torjuntavalmiuden kehittämiseksi. Teoksessa Työtä tulevaisuuteen. Katsaus Logistiikan ja merenkulun tutkimus- ja kehitystoimintaan 2019. Halonen, J. & Potinkara, P. (toim.). Xamk kehittää 94. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka. ISBN (pdf) 978-952-344-209-2. Sivut 118-138. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-209-2.

[2] Halonen, J. & Piispa, M. 2018. Meriliikenteen päästövähennystavoitteet. Teoksessa Liikkeellä. Toimintaa ja tuloksia Logistiikan ja merenkulun tutkimus- ja kehitystoiminnasta. Halonen, J. & Potinkara, P. (toim.) 2018. Xamk Kehittää 60. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka. ISBN 978-952-344-125-5. Sivut 61-72. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-126-2

Kirjoittanut Justiina Halonen

Kirjoittaja työskentelee merenkulun tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.