Tutkimus- ja kehittämistyön tiekartta muuttuu

Korona on tyhjentänyt opiskelijoista myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kampukset. Opetus jatkuu verkossa ja henkilökunta tekee töitään pääasiassa etänä.

Koronaepidemian vaikutukset ulottuvat monin tavoin myös ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Aluehallintoviranomainen (AVI) ei määräyksellään kuitenkaan sulkenut tutkimuslaboratorioita, vaan niissä yrityksiä palvelevaa tutkimus- ja testaustoiminta voi jatkua. Toki sekin vaatii erityisjärjestelyjä turvallisuuden varmistamiseksi.

Koko yhteiskunnan tulevaisuutta ajatellen on tärkeää, että kaikesta huolimatta talouden pyörät pyörivät, mikäli se viruksen tartuntariskejä välttäen suinkin on mahdollista. Hanketoiminnassa on luonnollisesti noudatettava esimerkiksi samoja kokoontumisrajoituksia kuin muualla. Hankkeiden seminaarit ja yritysfoorumit joutuvatkin etsimään vaihtoehtoisia toteutustapoja, mikäli hankesuunnitelman tavoitteista halutaan pitää kiinni. Oma lukunsa on kansainvälisten yhteistyöprojektien luoviminen nyt, kun rajat ovat kiinni. Esimerkiksi Xamkissa tämä koskee välittömästi noin 50 hanketta.

Akuuttien hanketoiminnan arkeen vaikuttavien muutosten lisäksi on hyvin todennäköistä, että kriisi tulee muuttamaan myös EU:n ohjelmarahoituksen painopisteitä. Uusi seitsenvuotiskausihan on käynnistymässä vuonna 2021. Yritysten pelastaminen ja sitä kautta työpaikkojen turvaaminen uudessa tilanteessa ovat varmasti entistä merkittävämpiä kehittämisrahoituksen kohteita.

Myös valmistelun loppusuoralla oleva kansallinen TKI-tiekartta tarkentuu. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen tekemän pikakyselyn perustella esille nousi useita konkreettisia ehdotuksia, joilla erityisesti pk-sektorin yritystoiminnan jatkuvuutta ja uudistumista voidaan nopeasti auttaa. Esimerkiksi innovaatiosetelin enimmäisarvoa voisi nostaa 20 000 euroon ilman yrityksen omavastuuta. Seteliä voisi hyödyntää yrityksen tuotekehitykseen, palvelumuotoiluun tai vaikka korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusinfrojen käyttömaksuihin.

Korkeakoulujen merkitys alueellisissa innovaatioekosysteemeissä yritysten kehittämiskumppanina korostuu varmasti entisestään. Panoksia on suunnattava toimiin, joilla tuetaan yritysten digitaalista toimintakulttuuria ja resilienssiä eli sopeutumiskykyä yllättävissä muutostilanteissa.

Kehitysyhtiöillä on keskeinen rooli yritysten tarvitsemien neuvontapalveluiden tuottamisessa. Yrityksille on jo tarjolla esimerkiksi Business Finlandin ja ELY:n kautta kriisiapua. Kehittämishakemusten kirjoittaminen ei kuitenkaan ole mikro- tai pienyrittäjän leipälaji. Tämän vuoksi Xamk tarjoaa kehitysyhtiöiden koordinoimana yrityksille veloituksetta asiantuntija-apua hankehakemusten laatimisessa. Kenttä on meille tuttu, sillä esimerkiksi vuonna 2019 käynnissä olleisiin kehittämishankkeisiin osallistui yhteensä lähes 700 alueemme yritystä, joista valtaosa juuri pk-sektorilta.