Kooste työpajan ajatuksista aiheella loistavasti toimiva digituki vuonna 2031. Esimerkkejä ajatuksista: puheohjaus toimii paljon paremmin, robottikaveri, jokaiselle muotoutumassa oma digitaalinen kupla. Digituen toimijoiden työpajassa koottiin näkymiä tulevaisuuden digitukeen. Kuva: Digituen ryhmä ja Irina Kujanpää.

Tulevaisuus antaa pohjaa tämän päivän päätöksille

05.10.2021

Onnistuminen on kiinni siitä, kuinka hyviä valintoja tekee nyt, tietämättä, millainen tulevaisuus tulee toteutumaan. Vaikka tulevaisuutta ei voi ennustaa, sitä voi ennakoida.

Ennakointi on toimintaa, jossa pohditaan, millaiset tulevaisuudet voisivat olla mahdollisia ja miten niistä löydettäisiin reitti kohti haluttua tulevaisuutta. Tulevaisuus kun ei ole ennalta määrätty kohtalo, vaan se muodostuu koko ajan sattumien, päätöksiemme ja reagointiemme kautta. Ennakoinnin avulla sattumanvaraisuutta voi vähentää ja suunnata kulkua karikoita välttäen kohti aurinkoa.

Kuvio, jossa alussa on nykyisyys, siitä nuolet johdattavat eteenpäin vaiheisiin muutos, reaoginti ja vaikutus ja niistä muodostuu uusi todellisuus, jota elämme.
Tulevaisuus rakentuu muutoksista ja niihin reagoinneista. Kuva: Irina Kujanpää.

Valmiit tulevaisuuskuvat alustavat ennakointia

Koska tulevaisuus voi olla millainen tahansa, voi ennakoinnin aloittaminen tuntua hankalalta. Kun kaikki on mahdollista, mihin silloin voisi tarttua? Kymenlaakson Tulevaisuusverstasta 2021 suunniteltaessa tavoitteena oli, että verstaan tuloksia voisi hyödyntää jälkikäteen minkä tahansa organisaation tai ryhmän käytössä.

Tätä varten verstaasta koostettiin loppuraportin lisäksi diasarja sekä kaksi työkalua vapaaseen käyttöön. Työkalut löytyvät sekä raportin että diasarjan loppuosasta. Digituki Kymenlaakso -hankkeen verkostotyöpaja toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka oman tulevaisuusnäkökulman etsimisen pohjana toimivat verstaan tulokset.

Digitukitoimijoiden oman verkostotyöpajan tavoitteena oli etsiä tulevaisuusnäkymien kautta reittiä siihen, miten digitukea voitaisiin tällä hetkellä viedä yhdessä eteenpäin. Työpaja rakentui seuraavista vaiheista:

1. Alustus: Tulevaisuusverstaan tuloksista aiheeseen liittyvien kohtien ja näkymien läpikäynti
2. Tulevaisuuden kuvittelu: millainen olisi loistavasti toimiva digituki vuonna 2031
3. Nykyisyyden näkökulma: loistavasti toimiva digituki vuonna 2021
a. Miten digituen halutaan toimivan
b. Parhaat käytännöt ja uudet ideat digituen ilosanoman levittämiseen: miten viesti tavoittaa kohteensa?
4. Äänestys ideoiden arviointityökaluna
5. Keskustelu käytännön jatkotoimista.

Alustamalla työpajaa jo valmiiksi luoduilla, toivottujen tulevaisuuksien näkymillä saatiin ajatukset siirrettyä tästä hetkestä helpommin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Työpajan toisessa vaiheessa saatiinkin loistavaa pohdintaa siitä, mihin suuntaan digitaalisuus on menossa ja mitä se tarkoittaa digituen kannalta.

Kooste työpajan ajatuksista aiheella loistavasti toimiva digituki vuonna 2021. Esimerkkejä aiheista: Digitukihenkilölle avuksi polkumalli, digituen rajattomuus ja tieto helposti ymmärrettävään muotoon.
Työpajan tuloksena löydettiin useita aihealueita edistettäväksi. Näitä arvioitiin äänestämällä ja yhteisessä keskustelussa mietittiin toimia eteenpäin. Kuva: Digituen ryhmä ja Irina Kujanpää.

Ennustamisen vaikeus tulee osin esiin vastauksissa, mutta tavoitteena ei olekaan tietää, mitä tulee tapahtumaan, vaan siirtää ajattelua siihen, mitä saattaisi mahdollisesti olla edessä. Todennäköisesti digitaalisuus tulee kymmenen vuoden päästä olemaan jotain aivan muuta, kuin mitä pystymme edes keksimään. Tieto tulevaisuudesta kuitenkin tarkentuu matkan varrella.

Tulevaisuus avartaa tämän päivän päätöksiä

Tulevaisuusnäkökulman kautta nykytilanteeseen palaaminen auttaa irrottamaan katsetta siitä, ”mitä minä juuri nyt teen ja mikä siinä on tärkeää”, siihen, mitä laajemmin ympärillä tapahtuu ja mihin suuntaan toimintaa tulisi muokata. Mahdollisuudet, uhat ja erilaiset näkökulmat on helpompi tunnistaa nykytilanteesta, kun ensin katsoo aikaa hieman eteenpäin.

Työpajan keskustelun tason ja jatkotoimista päättämisen näkökulmasta tulevaisuuden kautta tähän hetkeen kulkeminen oli toimiva ratkaisu.  Valmiiksi kerätyn pohjatiedon käyttäminen alustuksena auttoi pääsemään kiinni tulevaisuusnäkymiin.

Pohjatieto ei kuitenkaan rajannut keskustelua tai antanut sille vain yhtä suuntaa, vaan osallistujat selkeästi pohtivat monenlaisia näkökulmia työpajan aikana. Toimivaa menetelmää voikin lämpimästi suositella eri ryhmille ja organisaatioille hyödynnettäväksi!

ETUKENO – nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille on Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke, jossa pyritään mm. juurruttamaan alueellisen ennakoinnin toimia.

Hankkeessa ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lisäksi mukana osatoteuttajina Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMI, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO ja Kouvolan Aikuiskoulutussäätiö TAITAJA. Hanke on käynnissä 1.10.2020 – 31.12.2022. Lisätietoa: www.xamk.fi/etukeno

Kirjoittanut Irina Kujanpää

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä ETUKENO – nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille -hankkeessa.