Kuka auttaa auttajaa?

Pelastajat ja ensihoitajat kohtaavat työssään äkillisiä, henkisesti kuormittavia tehtäviä. Näiden käsittelemiseksi pelastus- ja ensihoitoalalla on käytössä jälkipurkujärjestelmä.

Äkillinen, henkisesti kuormittava työtehtävä pelastus- ja ensihoitoalalla on esimerkiksi työntekijän menehtymiseen tai loukkaantumiseen johtava tilanne, lapsen tai nuoren elvytys tai muu poikkeuksellisen raskas ensihoitotehtävä. Se voi olla myös onnettomuus, jossa kuolee tai vammautuu poikkeuksellisen suuri määrä potilaita. Myös työntekijän oma virhe, läheltä piti -tilanne tai yksilöllisesti raskaaksi koettu vaativa tehtävä riittävät aina syyksi järjestää jälkipurkutilaisuus.

Jälkipurku- eli defusing-tilaisuuksissa työtehtävään osallistuneet ammattilaiset purkavat yhdessä tehtävän kulun ja päällimmäiset tuntemukset kuormittaneesta tehtävästä. Jälkipurulla on tärkeä tavoite: kun työntekijä kokee tulleensa autetuksi ja hänen omaa selviytymisprosessiaan tuetaan, vahvistuu hänen uskonsa siihen, että järkyttävistäkin kokemuksista selviää. Tämä tukee resilienssin eli yllättävien tilanteiden selviytymis- ja sopeutumiskyvyn kehittymistä ja minä-pystyvyyttä.

Jälkipurkutilaisuuksien on todettu helpottavan paitsi työntekijän omaa prosessointia, myös lisäävän yhteisöllisyyttä työntekijöiden kesken ja näin huoltavan työelämäntaitoja. Ryhmämuotoinen jälkipurku sekä kahdenkeskiset vertaispurkukeskustelut pohjaavat keskinäiseen auttamiseen ja tukemiseen eli vertaistukeen. Kun auttaja on samasta työyhteisöstä, kieli on yhteinen, käsitteet tuttuja ja luottamuksellista ilmapiiriä on helpompi rakentaa.

Jälkipurkutilaisuuden ohjaaminen edellyttää jälkipurkuohjaajalta hyvää vuorovaikutusosaamista, taitoa ottaa vastaan voimakkaitakin tunteita ja kykyä luoda tilaisuuteen turvallinen ja rauhallinen ilmapiiri. Jälkipurkuohjaajien osaaminen on tärkeässä osassa jälkipurkutilaisuuden vaikuttavuudessa, mutta myös oman jaksamisen näkökulmasta. Tietopohjan rakentuminen vaatii suunniteltua koulutusta sokki- ja reaktiovaiheessa olevien ihmisten kohtaamisesta ja psyykkisen ensiavun hallinnasta.

Jälkipurkuohjaajan peruskoulutus on kaksi-kolmepäiväinen koulutus, jossa käydään läpi äkillisen henkisen kuormituksen muotoja ja sen haitallisia vaikutuksia työkykyisyyteen sekä psyykkisen ensiavun periaatteita. Koulutukseen kuuluu harjoituksia jälkipurkutilaisuuksista, missä keskustellen reflektoidaan opittua. Peruskoulutuksen jälkeen tavoitteena on jatko- ja täydennyskoulutus vuosittain.

Jälkipurkuohjaajien koulutustarpeen kartoitus

MentalFireFit-hanke selvitti syyskuussa 2020 kansallisesti pelastus- ja ensihoitoalan jälkipurkuohjaajien koulutustarpeita kyselyn ja haastattelun keinoin. Selvityksen tavoitteena oli myös tuoda esiin, millaisia kokemuksia jälkipurkuohjaajilla oli defusing-tilaisuuksien tuomasta kuormasta. Selvityksessä kysyttiin, oliko jälkipurkuohjaajien omaa purkua ollut, missä muodossa se toteutettiin, mikä olisi purun toivottava muoto ja mitä esteitä jälkipurkuohjaajat huomioivat oman purun suorittamiselle.

Jälkipurkutilaisuuksien ohjaamisen välillä voi olla pitkiäkin taukoja. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella ensihoidossa vuonna 2020 järjestettiin 17 jälkipurkutilaisuutta. Alueella on kymmenen koulutettua jälkipurkuohjaajaa, joten keskimäärin yhden ohjaajan vuosittaiseksi saldoksi tulee yhdestä kahteen ohjattua tilaisuutta. Tämän takia jälkipurkuohjaajien osaamisen ylläpitämisessä korostuvat kertaus- ja täydennyskoulutus.

Kartoituksen tulokset

Täydennyskoulutustarpeen selvityksessä jälkipurkuohjaajat nostivat tärkeimmäksi osa-alueeksi traumatisoituneen tunnistamisen. Tärkeinä he näkivät myös psykologisen ensiavun periaatteiden ja psyykkisen selviytymisprosessin selkeyttämisen sekä haastavien vuorovaikutustilanteiden selvittämisen jälkipurkutilaisuuksissa.

Jatkotoimenpiteiden esittely ja niiden pariin ohjaaminen nostettiin myös yhdeksi syvennettäväksi aiheeksi. Tähän liittyen työterveysyhteistyötä toivottiin tehostettavan ja työterveyshuollon tuottajalta toivottiin pelastus- ja ensihoitoalan ja niiden toimintaympäristön tuntemusta.

Jälkipurkuohjaajat toivat esiin tarpeen saada myös omaan, istunnon jälkeiseen purkuunsa työkaluja ja lisätä ymmärrystä omiin stressireaktioihinsa, jotka seuraavat jälkipurkuistunnon pitämisestä.

Vastaajat kokivat, että esteet jälkipurkuohjaajien oman purun suorittamiselle ja jälkipurkuohjaajien tuelle löytyvät työpaikan resurssien ja työajan puutteista. Työnantajan ymmärtämättömyys asiaa kohtaan ja koko jälkipurkutoiminnan vähättely vaikeuttivat jälkipurkuohjaajien oman purun suorittamista. Esiin tuli myös, että ohjaajien purun tarvetta ei ole tunnistettu työpaikalla ja näin ollen toimintamallia ei ole luotu purun käynnistämiseksi.

MentalFireFit-hanke tarjoaa koulutusta sekä jälkipurkuohjaajille että esimiehille tiedon lisäämiseksi. Näin tuemme terveemmän työyhteisön kehittymistä ja vahvistamme esimiestyötä.