Luonto- ja taidelähtöisiä menetelmiä käyttöösi, ole hyvä!

Digitaalinen Kapsäkki tarjoaa luonto- ja taidelähtöisiä menetelmiä ohjaustyöhön etävuorovaikutuksessa. Menetelmiä voidaan soveltaa myös toiminnallisissa lähiohjauksissa ja yhteiskehittämistyöpajoissa. Tässä artikkelissa tarkastelen Kapsäkin testaamisen tuloksia, työvälineen käytettävyyttä ja sen yhteiskehittämisprosessia.

Eri alojen työelämäedustajat kohtasivat Parasta Etelä-Savoon -hankkeen yhteiskehittämispajoissa hakien oppia taide- ja luontolähtöisten menetelmien käyttöön ja kehittäen menetelmäsovelluksia käytännön työelämään. Yhden kehittämisryhmän ammattilaiset totesivat olevan tarvetta idea- ja muistipankille, josta voisi helposti hyödyntää menetelmiä verkko-ohjaustilanteissa.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän nuorisopsykiatrian vastaanotolla ja osastolla työskentelevä toimintaterapeutti Salla Ruhanen, Happy Note Oy:n työelämäkehittäjä ja valmentaja Raija Kallioinen sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lehtori Kati Vapalahti lähtivät kehittämään ideaa.

Alustaksi valittu, kaikille avoin Jamboard tarjosi helpon tavan lisätä digitaalisille muistilapuille menetelmäkuvaukset. Alustalle voi lisätä sivuja tarpeen mukaan, ja siihen on kaikkien mahdollista lisätä omia menetelmiä, jolloin Kapsäkin yhteiskehittäminen ja avoin tiedon jakaminen jatkuu. Vaihtoehtoisesti Digitaalinen Kapsäkki on kopioitavissa pelkästään omaan käyttöön. Viimeisellä sivulla on mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia.

Opiskelijat testasivat Digitaalisen Kapsäkin

Sosiaali- ja nuorisoalan opiskelijat testasivat Kapsäkkiä dialogin rakentamisessa kevään 2021 aikana opintojaksoillaan Teamsissa. Heidän tehtävänään oli ensin tutustua Kapsäkkiin, ja sitten kokeilla pareittain dialogin rakentamista Kapsäkin toiminnallisten menetelmien avulla ohjaajan ja ohjattavan rooleissa.

Ensimmäinen tehtävä oli kysyä ”mitä kuuluu?” narratiivisella periaatteella: kaikkea saa kysyä, mutta jokainen päättää itse, kuinka paljon avautuu. Tämän jälkeen opiskelijat miettivät yhdessä, mikä Kapsäkin menetelmä voisi tukea ohjattavan hyvinvointia hänen tilanteessaan ja kokeilivat valittuja menetelmiä. Lopuksi he reflektoivat kokemusta työskentelyn sujumisen, dialogin rakentamisen, hyvinvoinnin tukemisen ja Kapsäkin kehittämisen näkökulmista.

Opiskelijat arvioivat Kapsäkin toimivaksi työvälineeksi

Opiskelijat totesivat Jamboardin toimivan hyvänä dialogin virittäjänä, jossa toiminnan suunnittelua ja jatkotyöstämistä voitiin tehdä yhdessä. Tehtäviä pidettiin monipuolisina ja helposti sovellettavina matalan kynnyksen toimintoina:

“Ohjattava on helppo ottaa mukaan suunnitteluun.”

“Harjoitteet oli opiskelijoiden mielestä kategorisoitu ja visualisoitu hyvin, minkä koettiin mahdollistaneen sen, että harjoitteisiin oli ohjaustilanteissa helppo tarttua, ja niitä oli selkeää toteuttaa. Yhdeksi lisättäväksi kategoriaksi ehdotettiin pelaamista.”

Digitaalinen Kapsäkki nuorten psykiatrisen vastaanoton ja osaston ohjaustyössä

Toimintaterapeutti-opiskelija Heini Forss-Rantanen testasi Digitaalista Kapsäkkiä ryhmäohjauksessa nuorten psykiatrisella osastolla avoimessa toimintaterapeuttisessa ryhmässä neljän nuoren kanssa. Tutustuttuaan ennakkoon nuoriin ja heidän tietoihinsa hän päätti soveltaa Kapsäkin menetelmistä Luontolähtöistä kollaasia.

Nuoret kokosivat kollaasiin hyvää mieltä tuottavia asioita, jotka pääasiassa liittyivät nuorten harrastuksiin ja tulevaisuuden haaveisiin. Forss-Rantanen koki Kapsäkin hyväksi vinkkipaketiksi. Useat menetelmät muistuttivat tuttujen menetelmien käyttökelpoisuudesta, toiset taas olivat hänelle uusia.

Forss-Rantanen kehittäisi työkalupakkien ohjeistuksia laajemmaksi ja yksityiskohtaisemmaksi. Ruhanen puolestaan arvioi Kapsäkin arvoksi juuri menetelmien lyhyet kuvaukset, jolloin nopealla silmäyksellä voi saada ideaa sekä muistutuksia menetelmistä ohjaustilanteessa.

Kehittämisprosessi toimi arvokkaana monialaisena oppimisympäristönä

Yksi Kapsäkin luojista, Raija Kallioinen arvioi kehittämisprosessia arvokkaaksi. Siinä yhdistyi tarvelähtöinen, monialainen yhteiskehittäminen sekä oppiminen eri alojen ammattilaisista ja heidän työstään. Hänen omat valmennuksensa johdolle ja työyhteisöille ovat asiakaskohtaisesti räätälöityjä, ja hän jakaa Jamboard-linkkiä lisämateriaalina valmennettavilleen, jotka voivat siitä hyötyä.

Salla Ruhanen arvioi yhteiskehittämisen prosessia mielenkiintoiseksi ja toimivaksi. Kehittämistyö eteni säännöllisissä Teams-palavereissa. Hän kertoo saaneensa parasta Etelä-Savoon-hankkeesta työhönsä paljon ideoita, joista osa on esillä Kapsäkissä.

Kapsäkki on tarkoitettu avoimesti levitettäväksi, jolloin sinne tulee alustan idean toimiessa parhaimmillaan uusia menetelmiä käyttäjiltä. Kapsäkin kehittäjät moderoivat alustaa säännöllisesti, jotta käytettävyys säilyy.

Kapsäkistä voisi kehittää myös laajemman version Forss-Rantasen ajatuksen mukaisesti. Siinäpä varteenotettava idea monialaiseen opinnäytetyöhön! Vaikka Kapsäkin kehittämistiimin aikaresurssi ja digitaalinen osaaminen olivat rajallisia, voidaan todeta, että kehittäminen on mahdollista oman työn ohessa kokeilukulttuurin periaattein.