Prosessien kehittämisellä ratkaisuja ravintoloiden työvoimapulaan

Palvelualojen työvoimapulasta on uutisoitu laajasti. Ongelma koskettaa merkittävästi majoitus- ja ruokapalvelualaa maanlaajuisesti, ja Etelä-Savossakin yhä useampaa yritystä. Pula työvoimasta rajoittaa yritysten kasvua ja liiketoimintaa yritysten koosta riippumatta.

Suomen kesä on ollut kannattavaa aikaa palvelualalla. Yöpymisten määrät majoitusliikkeissä ovat nousseet jo melkein tasolle ennen pandemiaa, ja ravintolat ovat täyttyneet asiakkaista.

Kesän hyvää tulosta on varjostanut työvoimapula, joka on laittanut monet yrittäjät ja työntekijät tiukoille. Työpäivät venyvät pitkiksi, ja pahimmassa tapauksessa ravintolat ovat jääneet jopa avaamatta.

Pitkän, monille taloudellisestikin vaikean ajan jälkeen majoitus- ja ruokapalveluala on taas suuren haasteen edessä: mistä saada osaavaa henkilökuntaa työvoimalähtöiselle, matalasti palkatulle alalle.

Ruokapalvelujen prosessien kehittämisellä hallintaa työpäivään

Työ ruokapalveluissa on usein fyysistä, pakkotahtista ja kiireistä. Asiakasmäärien vaihtelu ja muutokset toiminnassa ovat yleisiä, mikä aiheuttaa kiirettä ja paineita työhön.  Samat haasteet koskettavat yksityisen ja julkisen sektorin ruokapalvelutoimijoita.

Työvoimapulan ratkaiseminen on monisyinen ja monitahoinen kokonaisuus, minkä ratkaisemiseen koulutus ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) voi osaltaan vaikuttaa.

Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut – tiedolla tehokkuutta prosesseihin ja vähähiilisyyteen -hankkeessa selvitämme, kuinka ruokapalveluita voidaan dataperusteisesti kehittää resurssitehokkaammaksi ja kannattavammaksi.

Ruokapalvelujen työprosessien kehittämisellä voidaan saavuttaa parempaa hallintaa työpäivään ja parantaa työhyvinvointia.  Toimenkuvien selkeyttäminen ja työn jaksottaminen voivat osaltaan rauhoittaa työn tekemistä ja kiireen tuntua.

Datan keräämisellä ja sen analysoinnilla voidaan esimerkiksi ennakoida asiakasmääriä entistä paremmin. Tietoon perustuva työvoiman mitoitus ja hyvin suunniteltu päivittäisjohtaminen ovat avainasemassa työntekijöitä kiinnostavan työkulttuurin rakentamisessa.

Henkilökunta on yrityksen tärkein resurssi

Selvitämme syksyn aikana haastattelujen ja työpajojen avulla, miten ruokatuotantoprosesseja johdetaan ja kehitetään. Pohdimme yhdessä eteläsavolaisien ruokapalveluyritysten kanssa datan keräämisen ja analysoinnin eri muotoja. Resurssiviisaudessa huomioidaan kaikki yritysten resurssit, ja henkilökunta on yksi tärkeimmistä.

Kehittäminen datan perusteella johtaa realistisiin, tietoon perustuviin päätöksiin liiketoiminnan johtamisesta. Johtamisesta tulee tiedon avulla ennakoitavampaa ja hallitumpaa.

Hyvä johtaminen näkyy työhyvinvoinnissa ja parantaa sitä kautta työssä viihtymistä.

Koulutuksen hyödyt liiketoiminnalle

Osaamisen kehittäminen esimerkiksi koulutuksen avulla on yhdistävä tekijä ammattitaitoisen työntekijän ja työnantajan välillä.

Koulutuksen ratkaisujen merkityksellisyyttä työvoimapulaan on useissa yhteyksissä tuotu esille, mutta koulutuksen on joustettava työelämälähtöisesti.

Yhteistyössä ruokapalveluyritysten kanssa pureudumme työelämän kehittämiskohteiden kautta niihin osaamisen kehittämisen tarpeisiin, mitä meillä tulevaisuudessa tulisi olla ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa tarjolla.