ICT-koulutukset valmistavat opiskelijoita hyvin työelämän vaatimuksiin

Korkeakouluissa pyritään tuottamaan laadukkaita koulutuksia, joista valmistuneilla opiskelijoilla on hyvät valmiudet työelämään. Koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta on tosin vaikea mitata yksiselitteisesti – mistä tiedetään, että koulutuksista valmistuneet opiskelijat saavat riittävät eväät urapolulle?

Tieto- ja viestintätekniikan (ICT) sekä ohjelmistotyön aloilla on tällä hetkellä pulaa osaavasta työvoimasta. Korkeakoulut voivat osaltaan auttaa paikkaamaan osaamisvajetta. Laatutyössä on tärkeä tarkastella sekä koulutuksen sisällön laatua että koulutuksista valmistuneiden sijoittumista työelämään. Tätä tarkoitusta varten analysoimme valtakunnallisen uraseurantakyselyn tuloksia tutkimusprojektissa.

Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tyytyväisiä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen koulutuksista valmistuneet opiskelijat ovat suoritettuihin opintoihin ja uravalintaansa. Lisäksi tarkasteltiin, mitkä tekijät vaikuttavat tähän ‘tutkintotyytyväisyyteen?’ Otannaksi valikoitui opinnoista työelämään siirtyneet, vuosina 2012–2014 maisterin tutkinnon suorittaneet.

Tuona aikana valmistuneista entisistä opiskelijoista tyytyväisimpiä sekä uraan että opintoihin ovat yrittäjät. Valmistuneet opiskelijat ovat yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä molempiin. Tutkinnon mielletty arvo selittää tyytyväisyyttä tutkintoon eniten. Myös opintojen mielekkyys ja opiskeluaikana saadut tiedot vaikuttavat osin vastaajien tutkintotyytyväisyyteen.

Samalla vastauksista kävi ilmi, että opinnoissa erilaisia geneerisiä taitoja (tai ‘pehmeitä taitoja’) ei opiskelijoiden mielestä painotettu tarpeeksi. Vastausten mukaan useimmat geneeriset taidot (kuten esimerkiksi neuvottelutaidot, paineensieto, johtamistaidot, projektinhallinta) ovat työelämässä tärkeitä ja opinnot voisivat kehittää näitä taitoja paremmin.

Tuloksista voidaan sanoa, että tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen aloilta Suomessa valmistuneet ovat varsin tyytyväisiä opintojen sisältöön. Näin ollen voidaan sanoa koulutuksen olevan laadukasta koko maassa. Koulutuksia tulisi kuitenkin kehittää huomioimaan paremmin muita, kuin ammattialan opintoihin liittyviä geneerisiä taitoja.

Tyytyväisyyteen vaikuttavien tekijöiden analyysi on tilastollisesti merkitsevä yhden promillen riskitasolla (p < 0.001). Vastaajia uraseurantakyselyssä oli 951. Tutkimustulokset on julkaistu vertaisarvioidussa artikkelissa, joka on ilmestynyt tieteellisessä aikakauslehdessä syyskuun alussa.

Lähde:

Hynninen, T., Hujala, M. & Knutas, A. Finnish Computing Graduates’ Career Satisfaction. (2021). International Journal on Information Technologies & Security, 12(4).