Opiskelijapalaute opetuksen laadun mittarina

Opetusta kehitetään opiskelijoiden palautteen avulla. Palautteen tulkitsemiseen liittyy kuitenkin riskejä – Mitä palautteesta ja sen käytöstä opetuksen laadun mittarina on hyvä tietää?

Koulutuksen laatu muodostuu pitkälti laadukkaasta sisällöstä. Sisällön jatkuvaa arviointia varten parhaassa asemassa ovat koulutuksen opiskelijat. Siksi korkeakouluissa käytetään opiskelijoiden palautetta sisältöjen kehittämiseen. Mitä hyviä ja huonoja puolia opiskelijoilta kerätyn palautteen käytössä on?

Parhaimmillaan opiskelijapalautetta voidaan käyttää jatkuvaan kehittämiseen ja sisällön parantamiseen. Arvot ovat myös suuntaa antavia mittareita opetuksen laadusta. Siten opiskelijoilta kerätty palaute on arvokasta ja jokainen korkeakouluyhteisöön kuuluva opiskelija on osa laadukkaan koulutuksen kehitystä.

Miten opiskelijoiden antamia opintojaksopalautteita sitten voidaan käyttää opetuksen laadun arviointiin? Opiskelijapalautteen käyttö ei ole yksiselitteistä tai täysin ongelmatonta. Eräs tärkein kirjallisuudessa mainittu seikka opiskelijapalautteen käytössä on, että annettu palaute ei yleensä ole yhteydessä oppimiseen.

Tutkimusten mukaan opiskelijoiden kurssiarvioihin vaikuttaa usein tekijät, joihin korkeakoululla tai opettajalla ei ole vaikutusmahdollisuutta. Esimerkkejä arvioihin vaikuttavista tekijöistä on mm. opettajan karisma, kurssin sijoittuminen opinnoissa, opetusaika, tai opiskelijan sukupuoli. Eräässä tunnetussa kokeessa lääketieteen opiskelijat antoivat parempia kurssiarvioita silloin, kun tunneilla oli tarjottu suklaahippukeksejä (Hessler ym. 2018).

Muissa tutkimuksissa on selvitetty opiskelijoiden näkökulmia palautteen annon aikana. Vallitsevan ymmärryksen mukaan opiskelijat arvostavat ja arvottavat opetuksessa sisältöjä eri tavalla kuin kouluttajat tai asiantuntijat. Jopa kurssin aihe tai nimi vaikuttaa arviointeihin (Knutas ym. 2021). Joskus yleissivistäviä aineita tai työläitä opintojaksoja ”rangaistaan” huonoilla kurssiarvioilla (Arminen ym. 2019).

Oppimiskokemus on kurssin kokonaisarvosanaa parempi mittari, tosin kumpaakaan näistä ei voida pitää erityisen hyvänä (Arminen ym. 2019). Siksi opiskelijoita tulisikin pyytää arvioimaan opintojakson tavoitteiden saavuttamista sen sijaan, että arvioitaisiin kurssia kokonaisuutena. Samoin myös opiskelijan opettajalle antamaa arvosanaa tulisi välttää sen ongelmallisuuden vuoksi. Opintojaksopalautetta käytetään usein hallinnollisena mittarina, esimerkiksi kun arvioidaan opetushenkilöstön työssä suoriutumista. Tällöin on mahdollista, että opetuksen sisällön kehittämisen sijaan opettajat alkavat optimoimaan saamaansa palautetta (Arminen ym. 2019).

Hyvän ja läpinäkyvän laatuprosessin olemassaolo osaltaan vaikuttaa koulutusten laatuun. Kokonaisvaltaisessa laatuprosessissa myös opiskelijoiden palautteella on paikkansa ja sitä voidaan käyttää jatkuvaan kehittämiseen. Palautteen käsittelyssä tulisi kuitenkin noudattaa varovaisuutta, sillä sen pääasiallinen käyttötarkoitus tulisi olla opetuksen kehittäminen.

Lähteet:

Arminen, H., Hujala, M., & Hynninen, T. (2019). Opiskelijapalaute yliopisto-opetuksen laadun mittarina: mitä opiskelijoiden opintojaksopalautteesta voidaan päätellä. Yliopistopedagogiikka, 2, 2019.

Hessler, M., Pöpping, D. M., Hollstein, H., Ohlenburg, H., Arnemann, P. H., Massoth, C., … & Wenk, M. (2018). Availability of cookies during an academic course session affects evaluation of teaching. Medical Education, 52(10), 1064-1072.

Knutas, A., Hynninen, T., & Hujala, M. (2021). To get good student ratings should you only teach programming courses? Investigation and implications of student evaluations of teaching in a software engineering context. In 2021 IEEE/ACM 43rd International Conference on Software Engineering: Software Engineering Education and Training (ICSE-SEET) (pp. 253-260). IEEE.