Fit for 55 määrittää päästövähennyksen suuntaviivoja meriliikenteessäkin

Fit for 55 on Euroopan komission 14.7.2021 julkaisema laaja lakiesitys. Tämän toimenpidepaketin avulla Euroopan unionin on jo vuonna 2030 tarkoitus saavuttaa 55 % vähennykset kasvihuonekaasupäästöihin vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Tällä hetkellä Fit for 55 on komission esitys, jonka monet yksityiskohdat täydentyvät tulevan talven aikana. Kun huomioidaan parlamentaariseen päätöksentekoon kuluva aika, varsinaisiin toimenpiteisiin mahdollisine investointitarpeineen ei jää paljon aikaa. On myös selvää, että ilmastonmuutoskaan ei asetu jäähylle odottamaan alan toimijoiden päätöksiä.

Fit for 55 sisältää monia perustavanlaatuisia päätösehdotuksia. Niistä Suomelle keskeisimmiksi arvioidaan seuraavat toimenpiteet: 1) päästökauppaa ollaan laajentamassa ja päästöoikeuksien ilmaisjaosta luopumassa, 2) uusiutuvaa energiaa on tarkoitus hyödyntää nykyistä laajemmin, ja 3) hiilitulleilla pyritään suitsimaan korkeapäästöisten tuontiteollisuustuotteiden, kuten teräksen tai sementin tuontia EU-alueelle ja rajoittaa näin hiilipäästövuotoja kolmansiin maihin.

Hiilivuodoilla tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi suuria hiilidioksidipäästöjä EU-alueella tuottava sementtitehdas ajetaan alas, mutta tehtaan tuotantoa vastaava määrä sementtituotteita hankitaan EU:n ulkopuolisesta maasta, esimerkiksi Kiinasta.

Merikuljetukset mahdollistavat Suomen ulkomaankaupan. Merenkulun päästösääntely on pitkään ollut varsin kevyttä, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana tiukennuksia on tullut paljon. Itämerestä tuli rikkipäästörajoitusalue vuonna 2015, ja vuodesta 2021 myös typen oksidipäästöjen osalta alueelliset rajoitukset astuivat voimaan.

Fit for 55-paketissa ehdotetaan meriliikenteen liittämistä osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää asteittain vuosina 2023-2026, jolloin tuotetuille hiilidioksidipäästöille muodostuu varustamoille rahallistuva hinta. Tämän tarkoituksena on motivoida alan toimijoita investoimaan puhtaampaan teknologiaan, kun hiilidioksidipäästöjen tuottaminen kallistuu.

Meriliikenteen päästökaupan on tarkoitus olla avointa, jolloin merisektori pystyy käymään päästöoikeuksista kauppaa esimerkiksi energiateollisuuden toimijoiden kanssa. Tämä on perusteltua, sillä meriliikenteessä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen toimialan kansainvälisyys huomioiden on haasteellista.

Fit for 55 ei kuitenkaan sisällä poikkeuksia jääluokitelluille aluksille tai ylipäätään operoimiseen jääolosuhteissa. Suunnitteluominaisuuksistaan johtuen jääluokitellut alukset kuluttavat järjestelmällisesti enemmän polttoainetta myös avovesillä, jolloin näillä alustyypeillä operoivat varustamot joutuvat helposti sijaiskärsijöiksi. Suomen leveysasteilla kun talven olemassaololle ei mahdeta mitään.

On selvää, että muiden sektoreiden ohella myös meriliikenteen päästöihin kiinnitetään enenevissä määrin huomiota. Osa ratkaisuista on suoraviivaisempia toteuttaa, osa taas haasteellisempia. Tällä hetkellä alalla on havaittavissa jonkin verran epätietoisuutta siitä, millaisia teknologioita tulisi ottaa käyttöön ja millä aikataululla niihin olisi järkevää investoida.

Millaiseksi Fit for 55-paketti lopulta muodostuukin, on toivottavaa, että se loisi alan toimijoille mahdollisimman selkeät ja pitkän tähtäimen raamit vaadituille ympäristötoimille. Tämä tukisi myös investointihalukkuutta puhtaampiin teknologioihin ja sitä kautta ilmastotavoitteiden toteutumista.