Kuvassa merimaisemaa, taustalla näkyy mannerta, ja vasemmalla kaukana satamassa oleva rahtilaiva. Merenkulun kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi on tehty työtä jo pitkään. Kuva: Joel Paananen.

Merenkulun päästövähennykset etenevät

02.06.2021

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on YK:n alaisena järjestönä ja kansainvälisen merenkulun ylimpänä säätelyelimenä sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Miten IMOn työskentely on edistynyt 2000-luvulla ja miltä tulevaisuus näyttää?

Laivojen päästövähennykset ovat osa kokonaisuutta

IMOn ponnistelut merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi alkoivat jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Suunnittelutyö sekä toimenpiteet ovat linkittyneet YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen tapahtumiin kuten Kioton ja Pariisin ilmastosopimuksiin.  IMOn rooli yhtenäisenä kansainvälisen merenkulun ylimpänä säätelyelimenä on tehnyt ilmastotyöstä muita aloja keskitetympää, vaikka kansainvälistä merenkulkua ei ilmastosopimuksissa käsitelläkään.

Järjestön 2000-luvulla teettämät merenkulun kasvihuonekaasupäästöjen tutkimukset ovat olleet keskeinen osa päätöksenteon tukemisessa. Tutkimuksen tulosten perusteella tehtyjen päätösten kyseenalaistaminen onkin jäänyt varsin vähäiseksi, toisin kuin monilla muilla aloilla, joten merenkulun kansainvälinen yhteistyö näyttäytyy samaan suuntaan etenevänä.

Esimerkiksi vuonna 2011 IMO hyväksyi maailman ensimmäisen kokonaista teollista alaa koskevan globaalin energiatehokkuusstandardin. Kaikille uusille laivoille määritettävä energiatehokkuuden suunnitteluindeksi EEDI loi tavoitteet, joihin energiatehokkuudessa tulee päästä jo aluksen suunnittelun aikana. EEDIä voi edelleen pitää todella merkittävänä ilmastonmuutosta hillitsevänä globaalisti yhtenäisenä saavutuksena.

Merenkulun kasvihuonekaasustrategia

Pariisin ilmastosopimuksen myötä myös IMOn tavoitteet merenkulun päästövähennyksistä ja aikataulusta kiristyivät. Vuonna 2016 IMO aloitti tiekartan laatimisen, selvittääkseen keinoja laivojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Vaikka tiekartta lopulliseen strategiaan on edelleen kesken, niin jo vuonna 2018 IMO hyväksyi alustavan strategiansa päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Alustavan strategian lyhyen aikavälin toimet ovat keskittynyt erityisesti laivojen energiatehokkuuden parantamisen jatkamiseen. Energiatehokkuuden suunnitteluindeksin kehittäminen edelleen ja tulevaisuudessa myös olemassa olevan laivaston energiatehokkuuden parantaminen ovat olleet keskeiset teknologiasta riippumattomat ohjauskeinot.

Viimeisimmän IMOn kasvihuonekaasututkimuksen perusteella, jo tehdyt energiatehokkuustoimet ovat purreet. Kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi eriytyneet kuljetetun rahdin määrästä vuodesta 2008 alkaen. Samalla kuitenkin merenkulun osuus kaikista päästöistä on noussut, joten on pohdittava jääkö ala näillä toimilla jälkeen päästövähennyksissä.

Strategian tulevaisuus

Alustava kasvihuonekaasustrategia on nyt yli puolen välin. Strategia päivitetään seuraavaksi vuonna 2023. Näyttää vahvasti siltä, että lyhyen aikavälin toimet riittävät saavuttamaan ensimmäisiä päästövähennystavoitteita. Samaan aikaan on kiistatonta, että nykyisillä toimilla ja polttoaineilla ei tulla saavuttamaan riittäviä päästövähennyksiä pitkällä aikavälillä ja vuoteen 2050 mennessä.

Suuri rahtilaiva satamassa, ympärillä näkyy sinistä merta.
M/s Finnsun Hietasen satamassa toukokuussa 2021. Kuva: Joel Paananen.

Painopiste siirtyy nyt lyhyen aikavälin energiatehokkuustoimista kohti keskipitkän ja pitkän aikavälin toimia, joissa keskiössä on vähähiiliset tai hiilettömät polttoaineet sekä käyttövoimat.

Uudistuvan strategian keskeisten menetelmien voidaan jo nyt olettaa perustuvan vähähiilisten polttoaineiden käyttöönoton todella vahvaan edistämiseen. Tämä tulee tapahtumaan sekä tukemalla nopeaa käyttöönottoa, että rankaisemalla vitkuttelusta. Oman lisänsä tuo käynnissä oleva keskustelu merenkulun liittämisestä Euroopan Unionin päästökauppaan.

IMOn strategia on alusta asti tunnustanut riippuvuutensa innovaatiosta ja vähähiilisten teknologioiden kypsyydestä. Tällä hetkellä teknologian nopeaa kehitystä tukee laaja vihreä siirtymä, joka on lyhyessä ajassa, osaltaan koronapandemian myötä, ottanut suuria harppauksia eteenpäin.

Valtioiden omat Pariisin sopimuksen ylittävät hiilineutraaliustavoitteet, kansainvälisten yhteisöjen vihreään siirtymään keskittyvä elvytys, uusiutuvien energiamuotojen kustannusten lasku alle fossiilisten ja suurin koskaan nähty vetytalousaalto saavat vuonna 2018 kunnianhimoiseksi haukutun IMOn alustavan strategian näyttämään melko köykäiseltä.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisen vahvistuva megatrendi näyttää nyt siltä, että myös IMOn strategia tulee kiristymään uusien hiilettömien teknologioiden suuntaan paljon nopeammin kuin alustavassa strategiassa arvioidaan.

Meidän tulee olla valmiina omaksumaan ja käyttöönottamaan uusia teknologioita todella nopeasti. Vuonna 2023 päivitettävän strategian tavoitteet ei voi tulla yllätyksenä. Tämä edellyttää panostusta merenkulun koulutuksen kehittämiseen sekä yritysyhteistyössä tehtävän TKI-toiminnan kiihdyttämiseen, jotta tutkimuksen tulokset saadaan siirrettyä käytäntöön nopeassa aikataulussa.

IMOn alustavat kasvihuonekaasustrategiaa ohjaavat tavoitteet:

– Laivan hiili-intensiteetin pienentäminen edelleen energiatehokkuusindeksin avulla.
– Kuljetustyön hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoden 2008 tasosta 40 % vuoteen 2030 mennessä ja 70 % vuoteen 2050 mennessä.
– Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kokonaisuutena 50 % vuoteen 2050 mennessä ja poistaminen vuosisadan loppuun mennessä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Kirjoittanut Joel Paananen

Kirjoittaja työskentelee merenkulun tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.