Sähkökonversiota odottava vesilentokone valmistelee lentoonlähtöä Helsinki-East Aerodromella. Sähkökonversiota odottava vesilentokone valmistelee lentoonlähtöä Helsinki-East Aerodromella. Kuva: Tomi Oravasaari.

Pyhtään Helsinki-East Aerodromesta ilmailuteknologioiden edelläkävijä

14.12.2021

Marraskuu toi merkittäviä ilmailualan uutisia. Elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoi, että valtion vuoden 2022 talousarvioon on hyväksytty täydennyksenä 2,5 miljoonan euron rahoitus Pyhtäällä sijaitsevan Helsinki-East Aerodromen kehittämiseen.

Rahoitus toteutetaan osana vuosille 2021–2023 laadittua Liikennealan kestävän kasvun ohjelmaa. Tavoitteena on edistää liikenteen uudistumista sekä edesauttaa alan vientivetoista kasvua ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävillä ratkaisuilla.

Myönnetyllä rahoituksella pyritään mahdollistamaan Helsinki-East Aerodromen kehittyminen ilmailuteknologioiden edelläkävijäksi. Tavoitteena on edistää ilmailualan digitalisaatiota, uusia innovaatioita ja niiden kaupallistamista. Lentokenttää kehittävä Redstone AERO näkee rahoituksen osana isompaa muutosta.

– Tämä on huikea asia! Rahoituksen myöntäminen osoittaa sen, että aletaan ymmärtämään aiempaa paremmin, miten ilmaliikenne voi tulevaisuudessa palvella yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää, toimitusjohtaja Esa Korjula sanoo.

Kehitystyön tavoitteena on luoda täysin uudenlainen pienen lentokentän konsepti.

Rahoituksen käytölle asetettavat ehdot eivät ole vielä tätä kirjoittaessa tarkasti tiedossa. Potentiaalisia rahoituksen käyttökohteita olisivat kuitenkin etälennonjohto-konseptin ja ilmatilan yhteiskäytön kehittäminen, satelliittilähestymisjärjestelmät sekä 5G-verkkoteknologian hyödyntäminen lentokentällä.

Kehitystyön tavoitteena on luoda täysin uudenlainen pienen lentokentän konsepti, jota pilotoidaan Pyhtäällä. Myöhemmin konseptia on tarkoitus soveltaa myös muilla lentokentillä.

– Digitalisaation ja tulevaisuuden lentokenttäkonseptin kautta meillä on keinot ottaa maakuntien lentokenttäverkosto kaupallisesti kannattavaan tehokkaaseen käyttöön, Korjula toteaa.

– Konseptin avulla voidaan synnyttää uusia lentokenttiä, joita uudet ilmailumuodot tarvitsevat. Jos lähdetään siitä, että päästään suoraan perille, niin tarvitaan lisää pieniä lentokenttiä tai laskeutumispaikkoja, Korjula jatkaa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun NELI – North European Logistics Institute -tutkimusyksikkö on tehnyt dronetekniikan puitteissa yhteistyötä Helsinki-East Aerodromen kanssa jo kentän perustamisesta lähtien.

Pyhtäällä korkeakouluyhteistyö nähdään vahvuutena.

Tällä hetkellä käynnissä on neljä dronehanketta: vuoden lopussa päättyvä Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa, dronetestialuiden kehittämiseen suunnattu Finnish UAV Ecosystem, korkeakoulujen dronekoulutuksen kehittämiseen suunnattu UCN Drone ja maakunnallisia koulutusvalmiuksia kehittävä Kymenlaakson dronekoulutusverkosto.

Pyhtäällä korkeakouluyhteistyö nähdään vahvuutena. Korjulan mukaan on selvää, että kehitystyössä tehdään tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Ilmaliikenne on monille vaikea asia, eikä Suomessa ole montaa toimijaa, jotka tekisivät alan tutkimus- ja kehitystoimintaa.

– Kumppanuus Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun NELI-yksikön kanssa on auttanut monessa asiassa. On jo tehty yhdessä testaustoimintaa ja yhdessä on onnistuttu luomaan toimialaverkosto, Korjula tähdentää.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun näkökulmasta Helsinki-East Aerodromen kaltainen kehitysympäristö tarjoaa erinomaiset puitteet soveltavalle tutkimukselle. Ilmailualalla on käynnistynyt suuri muutos, jonka ajureina ovat digitalisaatio, droneteknologia, sekä sähköinen ilmailu.

Kysyntä uudelle teknologialle pohjautuville ratkaisuille on maailmanlaajuista, sillä ne mahdollistavat vähäpäästöisen ja nopean matkustajaliikenteen sekä tavaralogistiikan. Mahdollisuus kehittää uusia sovellutuksia aidossa lentokenttäympäristössä yhdessä alan yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden on merkittävä etu.

Ilmailualan innovaatioissa ja käytännön sovellutuksissa on vahva potentiaali synnyttää valtion peräänkuuluttamaa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää vientivetoista kasvua.

Kirjoittanut Tomi Oravasaari

Kirjoittaja työskentelee NELI – North European Logistics Institute -TKI-yksikön johtajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.