Nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä mentorointipalvelun kehittämiseksi

Toteutimme keväällä 2021 verkkokyselyn nuorisotyön ammattilaisille ja asiantuntijoille osana 16–29-vuotiaille suunnatun mentorointipalvelun kehittämistyötä. Delfoi-kysely lähetettiin kunnissa, järjestöissä, yhdistyksissä ja oppilaitoksissa työskenteleville henkilöille Kymenlaaksossa sekä muutamille tahoille Etelä-Savossa.

Kyselyssä sovellettiin Delfoi-menetelmää

Delfoi on laadullinen, iteratiivinen ja vuorovaikutteinen tutkimusmenetelmä, jonka tavoitteena on löytää yhtenäinen näkemys kehitettävästä asiasta. Menetelmä soveltuu monimutkaisten tai nopeasti muuttuvien teemojen käsittelemiseen. Työskentely perustuu asiantuntijoiden näkemyksiin ja hyviin “arvauksiin” siitä, mitä tulevaisuudessa voisi olla. (Talvela & Stenman 2012, 40.) Nykyisin Delfoi-menetelmää käytetään monin eri tavoin ja toteutustapaan vaikuttavat tutkimuksen ja kehittämisen kohde sekä asetetut tavoitteet (Ojasalo ym. 2010, 134).

Tyypillisesti Delfoi-prosessiin kutsutaan vastaamaan ennalta valittu asiantuntijapaneeli, jolla on näkemystä ja kokemusta käsiteltävästä aiheesta, ja joka edustaa monipuolisesti erilaisia organisaatioita ja näkökulmia. On tärkeää, että vastaajalla on kiinnostus uusien asioiden tekemiseen myös oman alansa ulkopuolelta (Ojasalo ym. 2010, 134). Delfoi-menetelmässä olennaista on myös panelistien anonymiteetti, jotta osallistujat voivat ilmaista mielipiteensä mahdollisimman rehellisesti (Myllylä 2021).

Delfoi valittiin yhdeksi mentorointipalvelun kehittämisen menetelmäksi, sillä sen katsottiin olevan hyvä tapa kerätä syvällisempää ja laadullista tietoa nuorisoalan ammattilaisten ajatuksista. Tätä tietoa tarvitaan mentorointipalvelun kehittämisessä ja erityisesti kyseessä olevan uuden palvelun juurruttamisessa Kymenlaaksoon. Kyselyn ensimmäisellä kierroksella oli 11 vastaajaa. Toisella kierroksella vastausten yhteenveto sai vain muutamia kommentteja, eikä tiedossa ole, oliko kommentoijia useampia vai vain yksi.

Kyselyn tavoitteet ja tulokset

Kehittämishankkeet toimivat oivina alustoina erilaisille kokeiluille ja toiminnan käynnistämiselle. Hankkeiden jälkeen hyville käytännöille ja piloteille tarvitaan jatkajia. Nuorisotyön ammattilaiset ovat tunnistaneet tarpeen NEET-nuorten mentoroinnille. Palvelun omistajuus ja koordinointi sekä toiminnan jatkaminen vaatii tekijänsä. Kyselymme tavoitteena olikin löytää yhtenäinen näkemys sille, kuka palvelua voisi jatkossa ylläpitää, kenelle sitä tulisi erityisesti kohdentaa ja minkälaisia haasteita palveluun liittyy.

Kysely rakentui 15:stä monivalinta- että avoimesta kysymyksestä. Niissä käsiteltiin muun muassa seuraavia aiheita: mentoroinnin tarkoitus, mentoroinnin hyödyt nuorelle ja ammattilaiselle, mentoroinnin tavat, tavoitteet ja sisällöt, palveluun ohjautuminen, mentoreiden rekrytoiminen, perehdyttäminen ja tukeminen, haasteet ja riskit sekä tarvittavat resurssit.

Avoimiin kysymyksiin saimme hyvin vastauksia, jotka analysoitiin ja koostettiin yhteen samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien perusteella. Lisäksi aineistosta nostettiin esiin myös yllättäviä ja erityisiä huomioita. Tämä koonti vietiin toista kierrosta varten Padlet-alustalle, jossa osallistujat pääsivät anonyymisti kommentoimaan muiden vastauksia.

Mitä vastauksista selvisi?

Vastaajien mielestä mentorointi sopii moneen, ennen kaikkea opinnoissa ja uudessa työssä tukemiseen ja vahvuuksien kartoittamiseen eli osittain kohderyhmämme ulkopuolelle. Potentiaalisimpana ikäryhmänä pidettiin 20-24-vuotiaita, jotka voisivat eniten tällaisesta matalan kynnyksen kevyestä palvelusta hyötyä. Mentoroinnin uskotaan tuovan itseluottamusta, antavan rohkaisua omalle suunnalle sekä auttavan sosiaalisten taitojen rakentumisessa ja vahvuuksien löytämisessä. Rohkaisu, reflektointi ja tuki nousivat sanoina erityisesti ja usein esiin ammattilaisten vastauksissa.

Toiminta ja jokin konkreettinen tekeminen nähtiin hyvänä tapana toteuttaa mentorointia keskustelun ohella. Mentorointia voisi toteuttaa erityisesti kasvotusten ja digivälineitä hyödyntäen. Vastauksista kuitenkin korostui yksilöllisen tavan löytäminen nuorta kuunnellen, oli kyseessä sitten mentoroinnin muoto, tarve tai tavoite, iästä riippumatta.

Ammattilaiset näkivät saavansa mentoroinnista lisäkäsiä ja hyötyjä omaan työhönsä. Osalle tämä tarkoittaa kokemus- ja lisätietojen saamista nuorten tilanteesta oman työn tueksi, esimerkiksi tutkimusten tai projektien suunnittelussa. Osalle taas konkreettista apua arkeen, kun voi tehdä mentorin kanssa yhteistyötä nuoren siirtyessä palveluissa eteenpäin. Joku vastaajista myös koki, että mentori voi tarjota vertaistukea nuorelle, mitä ei itse ammattilaisena voisi antaa.

Riskejä tunnistettaessa eniten kiinnitettiin huomiota mentorin rooliin ja huoleen mentoreiden jaksamisesta. Mentorin tulee olla kykeneväinen kohtaamaan nuori tasavertaisena ja osata tukea sekä olla vuorovaikutuksessa. Nuoriin liittyvinä riskeinä nähtiin erityisesti palveluun tavoittaminen ja sitouttaminen. Yleisesti riskeinä nähtiin palvelun laajeneminen, resurssien pienuus ja toimintaympäristön yllättävät muutokset.

Tulosten hyödyntäminen

Vastausten yksityiskohtaisempi koonti löytyy hankkeen verkkosivuilta ammattilaisille suunnatulta välilehdeltä ja siihen voi käydä tutustumassa kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Kyselyn vastauksia hyödynnetään mentorointipalvelun kehittämistyössä esimerkiksi palvelukuvausten ja -polkujen laatimisen apuna sekä mentoreiden perehdytysmateriaaleissa.

Kiitämme lämpimästi kaikkia vastanneita!

Lähteet  

Myllylä, Y. 2021. Ennakointi – Delfoi-menetelmä pähkinän kuoressa. YouTube. Videoleike. Saatavissa: Ennakointi – Delfoi menetelmä pähkinän kuoressa [viitattu 7.6.2021].

Ojasalo, K.; Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2009. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 1.-2.painos, 2010. Helsinki: WSOYpro Oy.

Talvela, J. & Stenman, K. 2012. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä. Kotka: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.