Tapahtumien evoluutiosta

Suomen kesän tapahtumat ovat kansainvälisesti ainutlaatuisia. Lyhyt, valoisa vuodenaika innostaa niin järjestäjiä kuin kävijöitäkin hyödyntämään kesäkuukaudet, jotka täyttyvät musiikilla, kesäteatterilla, tanssilla ja kuvataiteella.

Sen sijaan, että tapahtumat olisivat ripoteltuina kalenteriin ympärivuotisesti, painottuvat ne meillä ajalle, joka perinteisesti on ollut koulujen kesälomien aikaa.

Musiikillisten kesätapahtumien historiaa Suomessa

Into järjestää kesätapahtumia juontaa juurensa jo kaukaa historiasta ja ennen kaikkea sääoloistamme. Vahva tanssilavakulttuuri totutti tietyt ikäpolvet kesäisten kokoontumisten pariin jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Tosin silloin osa väestöstä ei tällaista menoa hyvänä pitänyt ja lavoja tuhottiinkin tarkoituksellisesti. Sellaista huvitusta ei pidetty jalostavana nousevalle nuorisollemme.

Suomen musiikkimaailmaa väritti 1800-luvun loppupuolella virinnyt kuorolauluinnostus. Se oli kansakoululaitoksen ja kansallisen heräämisen aikaansaama, kollektiivinen tapa esittää yhteenkuuluvuutta ja omaa kulttuuria. Kesäisistä laulujuhlista tuli kuoroille mahdollisuus tavata toisiaan ja yleisölle oivallinen tilaisuus olla osana laulun juhlaa ja laulaa itsekin mukana.

Suurista laulujuhlista mainittakoon vuonna 1896 ensimmäistä kertaa järjestetyt Sortavalan laulujuhlat. Jotain laulujuhlien suosiosta kertoo se, että Kalevalan juhlavuonna 1935 Sortavalan laulujuhlille kokoontui 25 000 ihmistä yleisönä ja kuorolaisina. Kyseisenä vuonna Sortavalassa oli alle 5 000 asukasta. Siihen aikaan ei vielä oltu turhan ronkeleita majoitusten ja fasiliteettien suhteen; kuorot toivat omat teltat mukanaan.

Konsertti- ja taidemusiikin alalla alkoivat merkittävät tapahtumat vuonna 1912. Toki puistokonsertteja ja erilaisia matineoita oli järjestetty kesäisin jo vuosien ajan pienemmissä piireissä etenkin Helsingin ja Turun alueella, mutta vuoden 1912 Savonlinnan Olavinlinnassa järjestetyt Oopperajuhlat olivat merkittävä virstanpylväs tämän alan kesätapahtumissa. Vaikka alkuperäisten oopperajuhlien taival päättyi jo vuonna 1930, se sysäsi liikkeelle ajatuksen muunkin niin sanotun korkean kulttuurin kesätapahtumista.

Korona ja poikkeusjärjestelyt

Vuosien 2020–2021 kesätapahtumat kärsivät erittäin paljon koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi. Monia tapahtumia peruttiin ja ne, joita järjestettiin, jouduttiin sovittamaan yleisömäärältään kulloistenkin ohjeistusten mukaan.

Tapahtuma-ala kärsi niin meillä kuin maailmanlaajuisesti valtavia tappioita ja hyvin paljon alan ammattilaisia siirtyi muihin töihin. Tapahtumien palauttaminen entiselleen ei siis ole kovin helppo tehtävä ilman osaavia tekijöitä.

Ajat muuttuvat, tapahtumat muuttuvat

Tapahtumatuottajat ovat yleensä innovatiivista väkeä, ja useassa perinteisessäkin tapahtumassa on taustalla aina halu kehittää tapahtumaa ja olla mukana ajan ilmiöissä. Tietenkään tapahtuman identiteettiä ei saa unohtaa, mutta rohkeatkin kokeilut ovat tällä alalla varsin yleisiä. Myös yleisö odottaa niitä ja haluaa kokea jotain uutta, eikä samaa, joka tuli jo edellisvuonna koettua.

Tosin muutoksissa pitää olla varovainen. On valitettavia esimerkkejä tapahtumista, jotka ovat hukanneet oman ilmeensä ja olemassaolonsa perusteet joko benchmarkkaamalla vääränlaisia kilpailijoita tai lähtemällä tapahtuman liialliseen kaupallistamiseen. Tapahtuman suunnittelussa pitääkin olla tarkka siitä, mihin päin kumartaa.

Uudelleen vuonna 1967 henkiin herätetyt Savonlinnan Oopperajuhlat teki aikoinaan varsin rohkeita avauksia tuomalla uutta suomalaista oopperaa kesäisillä kantaesityksillään (Ratsumies 1975, Kuningas lähtee Ranskaan 1984, Veitsi 1989, Palatsi 1995, Aleksis Kivi 1997, Aika ja Uni 2000-01, Koirien Kalevala 2004, Hui kauhistus 2006, Isän tyttö 2007, Seitsemän koiraveljestä 2008, La Fenice 2012, Norppaooppera 2013 ja Linna vedessä 2017). Kantaesitysten ylöspano kaikkinensa on varsin kallista, mutta yleisö oppi odottamaan uutta ja mielenkiintoista materiaalia ja sitä se saikin.

Mikkelin musiikkijuhlat Mariinskista Musiconiin

Uudistusta on tapahtumassa myös 30 vuotta juuri täyttäneellä Mikkelin musiikkijuhlilla. Alun perin vain kesäaikaan tapahtunut, pitkälti Mariinski-teatterin orkesterin vierailuihin perustunut festivaali on viime vuosien aikana kiinnostunut myös muista vuodenajoista ja syksyllä 2021 on tulossa perinteisten sinfonia-, kamarimusiikki- tai solistikonserttien ohella tarjolle pelimusiikkiin keskittyvä tapahtuma, jonka ohessa on ”con”-tapahtuma.

Nimitys tulee convention -sanan lyhenteestä ja tapahtumien luonteeseen kuuluu jonkin tyylilajin, sarjan tai elokuvan puitteissa järjestettävä fanitapahtuma, jossa pukeudutaan kyseisten aiheiden mukaisesti, yleensä joksikin rooli- tai fantasiahahmoksi. Suomalaiset conit ovat enimmäkseen scifi-taustaisia ja niitä on järjestetty vuodesta 1986 valtakunnallisesti. Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä ”roolipeli”, vaan coneihin kuuluu myös aiheeseen liittyviä työpajoja, luentoja ja Mikkelin musiikkijuhlien yhteydessä konsertti.

Ensimmäisen suuremman, vuoden 1999 Animecon -tapahtuman jälkeen on Suomeen tullut lukuisa määrä coneja, jotka tavoittavat jopa yli 5 000 osallistujaa. Suurin osa coneista on osallistujilleen maksullisia, mutta voittoa ei tavoitella. Pääsylipputulot käytetään muun muassa majoitukseen, tilavuokriin, esiintyjiin. Työntekijät ovat varsin usein talkoolaisia.

C3E-hanke mukana kehittämässä tapahtumia

Mikkelin musiikkijuhlien uutta tapahtumaa on vahvasti ollut mukana suunnittelemassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin hallinnoima kansainvälinen hanke Contents For Crosscultural Events, C3E. Hankkeessa on mukana tapahtumia niin Suomesta kuin Venäjältä Pietarin alueelta.

Mikkelin tapahtumalle on annettu nimi Musicon2021 ja se on luonteeltaan ikärajaton anime- ja pelimusiikkitapahtuma. Musicon järjestetään konserttitalo Mikaelin ja Mikkelin Kalevankankaan koulun tiloissa. Tapahtuman ajankohta siirtyy keväälle 2022 koronatilanteen vuoksi.

Mitä tulevaisuudessa on luvassa?

Tapahtumien evoluutio jatkuu, ja monet koronapandemian aikana tutuksi tulleet virtuaali-, striimaus- ja etäratkaisut tulevat varmasti jäämään osaksi tapahtumatuotannon arkea. Suomen kesätapahtumat tulevat säilyttämään ainutlaatuisuutensa, mutta kesääkin voi keinotekoisesti jatkaa.

Laitetaan VR-lasit päähän tai avattaret lavalle, kuten ABBA reinkarnaatiossaan tekee, ja jatketaan juhlakautta!