Keskiössä käyttäjä, keinona kokeilu

Käyttäjälähtöinen, kokeileva kehittäminen sopii ruokapalveluiden kehittämiseen ja alan toimijoiden yhteistyön edistämiseen. Tavoitteellisen, vaiheittain etenevän kehittämisprosessin kohtaamiset ja käytännön hyödyt sitouttivat Oivallista ruokaa -hankkeen osallistujat yhdessä tekemiseen.

Miten elintarvikevalvonnan avulla voidaan edistää ruokahävikin vähentämistä ja ravitsemuslaadun parantamista ruoantarjoilupaikoissa? Kysymystä ratkottiin Oivallista ruokaa- hankkeessa käyttäjälähtöisesti, sopivaa toimintamallia valvonnan ja ruoantarjoilupaikkojen edustajien kanssa tiiviisti yhdessä ideoiden ja kokeillen.

Työskentelyssä käytettiin osallistavaa työpajasarjaa sekä kokeilevan kehittämisen prosessia, joista oli saatu myönteisiä kokemuksia ja osallistujapalautetta aikaisemmista Älykkäät käyttäjäkeskeiset ruokapalvelut -osaamiskärjen kehittämishankkeista.

Käyttäjälähtöinen kehittämisyhteistyön prosessi nosti selkeästi esille ruokapalveluiden odotukset: valvonnalta toivottiin aktiivista yhteydenpitoa, neuvontaa ja tiedottamista. Näihin tarpeisiin vastaamiseksi kehitettiin valvonnan ja ruoantarjoilupaikkojen yhteistyön toimintamalli, joka testattiin ja arvioitiin. Osallistujat antoivat palautetta myös hankkeen yhteistyöprosessista. Artikkelin lainaukset ovat palautekeskusteluista.

Käyttäjälähtöiseen kehittämiseen sitoudutaan

Oivallista ruokaa -hankkeen kehittämisyhteistyöhön osallistuneet ruoantarjoilupaikkojen ja valvonnan edustajat pitivät osallistavaa työskentelytapaa antoisana ja hyödyllisenä. Mahdollisuus yhteiseen keskusteluun – ja sen myötä ymmärryksen lisääntyminen eri osapuolen toiveista ja käytännön toimintatavoista – koettiin tärkeäksi. Arjen toimintaan vaikuttavan kehittämistavoitteen työstäminen yhdessä oli mielekästä.

”Tämä on antanut paljon, etenkin yhteiset tapaamiset [valvonnan kanssa]. Vaikka on jouduttu olemaan Teamsin kautta, niin yhteisissä tapaamisissa tulee enemmän keskustelua asioista ja laajemmin pohdittua asioita etenkin, kun oli terveystarkastajat paikalla. Se antaa laajemman kuvan asiasta.”

“–se on aina tietysti hieno asia, että [ruokapalvelun] toimijoiden kanssa niin kuin pystytään käymään keskustelua ja on joku yhteinen päämäärä..”

Osallistujat olivat hyvin sitoutuneita kehittämisyhteistyöhön. Yksittäisiä esteitä lukuun ottamatta ruoantarjoilupaikkojen ja valvonnan edustajat olivat aktiivisesti mukana läpi prosessin. Osallistujia motivoi varsinaisen kehittämisaiheen lisäksi yhteistyöstä välittömästi saatavat hyödyt: uutta tietoa ja käytännön esimerkkejä sekä herätteitä arvioida ja muuttaa omia toimintatapoja esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseksi.

”On ollut hyvä. Kun tekee samoja hommia päivästä toiseen, tulee vauhtisokeaksi. Nyt on omaa toimintaa seurannut ihan toisin silmin… Hyvä, kun tulee tällainen sysäys, joka pistää ajattelemaan.”

Tavoitteellinen, systemaattisesti etenevä käyttäjälähtöisen kehittämisen prosessi antoi kehittämisyhteistyölle selkeän, seurattavan mallin. Eteneminen näkyi välivaiheiden tavoitteissa ja tuotoksissa, käytännön kokeiluissa sekä kokeilujen tulosten ja kehittämisyhteistyön arvioinnissa. Vaiheistettu, aktiivisesti osallistava prosessi tuki toimijoiden aikaansaamisen ja merkityksellisyyden kokemusta.

”…mukava matka on ollut eikä olisi uskonut alussa, että tästä tulee valmis toimintamalli, jota voidaan nyt arvioida. Iso ponnistus.”

”On ollut hyvää, että mennään eteenpäin, eikä jäädä asioihin junnaamaan, koska yleensä se ei tuo asioihin paljon lisää. Pitää saada jotain näkyvää ja että päästään toteuttamaankin sitä joskus. Kiitos suuri.”

Intensiivinen kehittämisyhteistyö haastaa ja palkitsee

Kokemukset Oivallista ruokaa -hankkeen toimintatavasta vahvistivat, että käyttäjälähtöinen, kokeileva kehittäminen sopii uuden innovointiin. Prosessin tavoitteiden saavuttaminen, toimijoiden ideoiden jalostuminen kokeiltavaksi ratkaisuehdotukseksi ja osallistujien kokemat hyödyt palkitsevat.

Kehittämisyhteistyö on myös sitovaa ja vaatii vetäjältä riittävästi resursseja. Kehittäminen toimijoiden kanssa on reaaliaikaista, seuraava vaihe saa suunnan edellisen vaiheen tulosten perusteella. Hyvällä suunnittelulla toteutus voi olla hyvinkin ketterä ja työskentely toimijoiden kanssa on mukaansatempaavaa ja mielekästä. Intoa ja rohkeutta kuitenkin tarvitaan, koska kokeilevan kehittämisen tuloksesta ei ole varmuutta.

Älykkäät käyttäjäkeskeiset ruokapalvelut -tiimin hankkeissa testattu käyttäjälähtöisen kehittämisen prosessi on osallistujapalautteen perusteella jatkuvasti jalostettava malli ruokapalvelujen kehittämiseen ja kehittämisverkoston yhteistyön tiivistämiseen.