Ruokahävikin seurannalla ilmastonmuutosta vastaan

Ilmaston lämpeneminen on maailmanlaajuinen kriisi, joka muuttaa sääolojamme ja vaikuttaa ruokatuotantoon – täällä Pohjolassakin. Ilmastonmuutos voidaan nähdä tällä hetkellä esimerkiksi tämän talven suurena lumimääränä sekä viime kesien tuskallisena kuumuutena. Yksi keino hillitä ilmastonlämpenemistä on ilmastokestävä ruokatuotanto ja ruoan kulutus.

Ruokahävikki on ongelma niin Suomessa kuin koko maailmassa. Vuosittain maailmassa heitetään pois yli 1,3 miljardia tonnia ruokaa. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan (2021) Suomen ravitsemisalan palvelujen yhteydessä syntyy vuosittain 61 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Euroopan unionin vuonna 2019 asettama elintarvikejätteen seurantavaade edellyttää Suomea raportoimaan elintarvikejätteen määrän tarkasti neljän vuoden välein ja vuositasollakin karkealla tasolla. Hävikin seuranta liittyy tähän vaateeseen.

Suomen tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.  Myös ruokajärjestelmän haitallisten ilmasto- ja ympäristövaikutuksien vähentäminen sekä resurssitehokkuuden kasvattaminen ovat Suomen tavoitteita Valtioneuvosteon Kestävän kehityksen toimikunnan helmikuussa 2022 hyväksymän Agenda2030 -tiekartan mukaan. Ruokajärjestelmämme kestävyyden parantamisessa muutosaskeleet koskevat arvoketjujen ympäristökestävyyden parantamista. Kestävät ruokajärjestelmät vaativat ajatusmallien muuttamista.

Joukkoruokailu on tärkeässä osassa kestävään ravitsemukseen liittyvissä muutoksissa. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen mukaan joka kolmas suomalainen joukkoruokailee päivittäin. Muutos edellyttääkin tutkimusta erilaisissa ravitsemusalan toimipaikoissa kuten kouluissa, päiväkodeissa, hoivalaitoksissa, sairaaloissa, liikenneasemilla ja erilaisissa ravintoloissa.

Xamk on osaltaan mahdollistanut ruokapalveluiden muutostyötä ruokahävikin ehkäisemisessä. Jo useamman vuoden ajan Kestävän hyvinvoinnin vahvuusalan asiantuntijat ovat olleet mukana hankkeissa, joissa ruokahävikki on ollut vahvasti mukana. Työtä hävikin hallinnan edistämiseksi ruokapalveluissa on tehty ja tehdään laajasti ympäri Suomen.

Tällä hetkellä Älykkäät käyttäjäkeskeiset ruokapalvelut -tiimi on mukana toteuttamassa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamia hankkeita.  Niiden kautta muutosta mahdollistetaan muun muassa Wasteless Food Services in Finland -hankkeessa, jossa tarkoituksena on selvittää, miten ruokatuotannon ennakoinnilla ja suunnittelulla voidaan ehkäistä ruokahävikkiä.

Wasteless Food Services in Finland -hankkeeseen valitaan hakemusten perusteella kahdeksantoista erityyppistä ruokapalvelutoimijaa ympäri Suomen. Ruokahävikin nykytilan selvityksen lisäksi toiminnassa hyödynnetään olemassa olevia hyviä käytänteitä sekä hankkeen aikana tehtävää selvitys ja kehitystyötä. Tarkoituksena on saada aikaan standardisoitu malli, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa paremman ruokahävikin jatkuvan seurannan niin yksityisille kuin julkisille ruokapalveluille.

Vastuulliset ruokapalvelut kehittämisohjelma – Varuke -hankkeessa ruokahävikin vähentäminen on tärkeässä osassa vastuullisuussuunnitelman työstämisessä. Kehittämisohjelman aikana kymmenen julkisen ruokapalvelutoimijaa ympäri Suomen tekevät omaa vastuullisuussuunnitelmaa. Vastuullisuuden eri osa-alueita, kuten ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen vastuullisuus, otetaan osaksi ruokapalvelutoiminnan kehittämistä. Ruokahävikin vähentäminen näkyy etenkin ekologisuuden ja taloudellisuuden osa-alueissa.

Eri toimijoiden yhteistyön kautta toivotaan löytyvän keinoja hävikin hallintaan. Uusien toimintatapojen kehittely ja jo olemassa olevien hyvien käytänteiden jakaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa ja tunnistaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

Lähteet: 

Kestävän kehityksen toimikunta. 2022. Kestävän kehityksen toimikunnan Agenda2030 –tiekartta. Valtioneuvosto. PDF-dokumentti. Saatavissa: Agenda2030+tiekartta,+FINAL+2022.pdf (kestavakehitys.fi) [viitattu 21.2.2022].

Komission delegoitu päätös (EU) 2019/1597.

Luke. 2021. Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021. Helsinki: Luonnonvarakeskus. PDF-dokumentti. Saatavissa: Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta (luke.fi) [viitattu 21.2.2022].

THL. 2019. Joukkoruokailu. Saatavissa: Joukkoruokailu – THL [viitattu 21.2.2022].