Haitallisten päästöjen määrä Itämerellä laskee, mutta ainekirjo kasvaa

Öljyn ja muiden haitallisten aineiden päästöt Itämerellä ovat vähentyneet sekä lukumäärällisesti että kooltaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Päästöjä silti havaitaan edelleen, nykyisin koko Itämerellä keskimäärin 150 ja Suomen aluevesillä noin 20 kertaa vuodessa. Päästöt ovat yleensä pieniä, mutta ovat yhä useammin muuta kuin kivennäisöljyä.

Itämereen ei saa päästää öljyä eikä öljyisiä jätteitä. Tämä määräys perustuu kansainväliseen MARPOL-yleissopimukseen sekä Itämeren suojelua koskevaan HELCOM-sopimukseen, ja se koskee kaikkia alustyyppejä. Poikkeuksena on muusta, liikkeellä olevasta rahtialuksesta kuin säiliöaluksesta hallitusti tapahtuva käsitelty pilssivesipäästö, jossa ulosvirtaavan nesteen öljypitoisuus tulee jäädä alle 15 ppm. Tämän pitoisuusrajan ylittävät päästöt näkyvät aluksen vanavedessä ja ovat havaittavissa valvonnalla (Haapasaari & Hietala 2000).

Päästövalvontaa tehdään sekä lentotiedustelun että satelliittivalvonnan avulla. Valvonnan tavoitteena on havaita öljyn tai muiden haitallisten aineiden päästöt, estää päästökiellon rikkomukset ja mikäli rikkomuksia havaitaan, kerätä todisteita rikostutkinnan ja oikeusprosessin tueksi. (Haapasaari & Hietala 2000.) Suomessa öljyn tai öljypitoisen seoksen luvattomasta päästöstä seuraa öljypäästömaksu.

Päästöjen määrä ja kokoluokka laskussa

Päästövalvonnassa on Itämeren alueella tehty yhteistyötä jo 1980-luvun alusta HELCOM-yhteistyön puitteissa. HELCOM eli Itämeren suojelukomissio kokoaa myös tilastotietoa laittomista päästöistä.

Tilastojen valossa on nähtävissä, että öljyn ja muiden haitallisten aineiden päästöjen lukumäärä (kuva 1) on pääsääntöisesti laskusuuntainen samalla kun sekä alusliikennetiheys että valvontalentojen määrä on ollut kasvussa (HELCOM 2022a, HELCOM 2022b). Havaituista päästöistä suurin osa on aluksista tai hylyistä johtuvia päästöjä, mutta mukana on myös muita päästölähteitä, kuten kalankasvattamoja (HELCOM 2022b).

Myös päästöjen koko on pienentynyt, erityisesti viimeistä vuosikymmentä tarkasteltaessa. Esimerkiksi vuonna 2021 öljypäästöistä 98 % oli pääasiassa pieniä, alle kuution kokoluokkaa, ja näistäkin suurin osa (82 %) alle 100 litran vuotoja. (HELCOM 2022b.)

Päästöt Suomen merialueilla

Vuonna 2021 Suomen talousvyöhykkeellä tehtiin 34 päästöhavaintoa, joista kaksitoista varmentui kivennäisöljyn ja viisitoista muun aineen päästöksi. Öljypäästöistä kolme todettiin alusten aiheuttamiksi, alkuperältään tuntemattomaksi jäi kahdeksan tapausta. (HELCOM 2022b.)

Myös muiden haitallisten aineiden päästöissä kolmessa aiheuttajaksi todettiin alus, mutta tuntemattoman päästölähteen tapauksia oli hieman öljypäästöjen vastaavaa enemmän, yksitoista tapausta. Kaikki viime vuonna havaitut päästöt olivat alle 100 litraa. (HELCOM 2022b.) Kehityssuunta on suotuisa, sillä koko tarkastelujaksoa (1998–2021) katsoen päästöjen keskimääräinen tilavuus on ollut 260 kuutiota (HELCOM 2022a).

Öljy ei enää tavanomaisin päästöaine

Viime vuonna koko Itämeren alueella havaittiin 166 päästöä. Näistä 52 tapausta (31 %) koski kivennäisöljyjä, ja loput (69 %) muita aineita, kuten kasvis- tai kalapohjaisia öljyjä, harmaata vettä tai tunnistamattomaksi jääneitä aineita. Suomessa muiden aineiden osuus oli 44 % kun öljyn 35 %. (HELCOM 2022b.)

Huomionarvoisena voidaan pitää HELCOMin havaintoa kivennäisöljypäästöjen merkittävästä vähentymisestä viimeisen kuuden vuoden aikana (HELCOM 2022b). Tämä kertonee sekä kuljetettavissa lasteissa että käytetyissä polttoaineissa tapahtuneesta muutoksesta.

On yhä tärkeämpää varautua muidenkin haitallisten aineiden kuin öljyjen torjuntaan. Potentiaalisten vahinkoaineiden kirjo edellyttää monipuolisuutta sekä torjuntaosaamiselta että kalustolta. Tässä osaamisessa tarvittavaa tietoa tuotetaan myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Haapasaari, H. & Hietala, M. (toim.) 2000. Laittomat päästöt merellä. Ympäristörikosten ja -rikkomusten oikeuskäsittelyn varmistaminen. Ympäristöopas 82. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. ISBN 952-11-0819-3.

HELCOM 2022a. Observed discharges in the Baltic Sea 1998–2021. Power BI dashboard. Saatavissa: https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiZjE3MGQwYTAtN2Q5Ny00MWU0LWI1ZTUtZmFkNDg0OTM2ZmFkIiwidCI6IjM4MjA3MDJhLWUzMTktNGYzNy1hOTQ1LWEyNWFmYWMwMWMxMCIsImMiOjh9&pageName=ReportSection

HELCOM 2022b. HELCOM Annual report on discharges observed during aerial surveillance in the Baltic Sea 2021. Helsinki Commission.