Puuhuoltoalan liiketoiminnot kannattaviksi

Metsä tarjoaa vuodenaikojen mukaan vaihtuvan työympäristön. Miten yrittäjät ja heidän työntekijänsä jaksavat alalla?

Kotimaisen puun merkitys osana huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on kasvussa. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä ja puun energiakäytön tarpeen lisääntyminen on omalta osaltaan kasvattanut metsiemme arvostusta ja vaikuttanut tarpeeseen huolehtia vielä paremmin talousmetsistämme. Metsien hoitoon tuo lisämausteen huoli ilmastonmuutoksesta ja paineet huolehtia metsiemme hiilinieluista.

Kasvavista hakkuista ja puunkuljetuksista huolimatta kannattavuus pienissä puuhuoltoyrityksissä ei ole nousussa. Työtä kuitenkin tehdään ja melko paljon. Luken Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa tutkimuksen (2020) mukaan puuhuoltoalalla työskentelevillä on huomattavasti korkeammat viikkotyötunnit kuin suomalaisilla työllisillä keskimäärin. Työnantajayrittäjillä työtunnit kohoavat yli 50 h/vko, mutta myös palkansaajilla työtunnit voivat nousta yli 50 h/vko.

Alaa leimaa kausiluontoisuus, joka selittää osaksi palkansaajien työtunnit, mutta pienen metsäkoneyrityksen yrittäjällä koko vuoden työtunnit voivat nousta jopa 3000 tuntiin.  Samassa selvityksessä kävi ilmi, että puuhuoltoketjussa työskentelevät kokevat arvostuksen puutetta yhteiskunnassa, ja he toivoivat puuhuoltoalan positiivista ulostuloa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Vähemmällä enemmän

Metsäalan osaajat 2020 -hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä 18 puuhuollon mikro- ja pk-yrityksen kanssa. Yrityksistä 16 oli puunkorjuu ja -metsäkuljetusalalla ja kaksi puunkuljetusalalla Yhdessä yrittäjien kanssa vahvistettiin yritysten toimintaa, ja kehittämiskohteet tulivat suurimmaksi osaksi yrittäjiltä itseltään. Teemoina olivat työhyvinvointi, johtaminen, työmotivaatio ja digitaalisten sovellusten käytön tukeminen.

Puuhuoltoalalla kannattavuutta ei paranneta tekemällä enemmän työtä, koska sitä tehdään jo. Sen sijaan kannattavuutta voidaan nostaa esimerkiksi tehostamalla yrityksen prosesseja. Kaikissa kehitettävissä teemoissa punaisena lankana toimikin lean-ajattelutapa.

Yksinkertaistettuna leanissa on kyse hukkatyön poistamisesta eli toiminnan sujuvoittamisesta. Liiketoimintaprosessit tulee tuntea tarkoin, ja niitä pitää pystyä mittamaan, jotta niitä voidaan kehittää. Hankkeen tarkoituksena oli lean-periaatteiden avulla edistää mukana olleiden yritysten tuottavuutta, tuloksellisuutta ja henkilöstön hyvinvointia.

Kehittämistyö aloitettiin haastavassa tilanteessa. Korona sulki Suomen, ja yrittäjillä oli takanaan poikkeuksellisen raskas ajanjakso. Talven 2019–2020 routatilanne oli monessa paikassa todella huono. Ilman kunnon routaa metsämaan kantavuus ei ole riittävä, ja osa hakkuista jouduttiin siirtämään seuraavaan talveen. Lisäksi metsäteollisuuden työtaistelut olivat sulkeneet paperiteollisuuden tuotantolaitoksia, eivätkä tehtaat vastaanottaneet puuta.

Verkostoja ja uutta tietoa puuhuoltoalan yrityksille

Yksi mukana olleista yrityksistä oli Koneurakointi Isto Paasonen Ky Mäntyharjulta. Yritys työllistää kolmen yrittäjän lisäksi viisi työntekijää. Yrityksen päätoimiala on puunkorjuu ja metsäkuljetus, mutta se tarjoaa myös muita metsäpalveluja kuten uudistusalueiden maanmuokkausta ja taimien istutusta.

Yrittäjä Tiina Paasosen mielestä yhteistyön hyödyt näkyivät kirkkaimmin uusien verkostojen muodostumisena ja uuden tiedon lisääntymisenä. Liiketoiminnan kannattavuuteen liittyviä laskelmia hän pitää erittäin hyödyllisinä, ja tehdyt laskentataulukot ovatkin yrityksen päivittäisessä käytössä.

Eri ohjelmistojen ja järjestelmien yhteensopivuus ja niiden väliset rajapinnat ovatkin puuhuoltoalalla haaste. Ohjelmistot eivät useinkaan tuota suoraan haluttua tietoa esimerkiksi toiminnan kannattavuudesta, vaan tietoja pitää yhdistellä eri järjestelmistä. Yhteistyöyrityksille ei kuitenkaan pystytty tekemään valmista työkalua, sillä se olisi vaatinut huomattavasti suurempia resursseja. Tulevaisuuden kehitystyön tarve onkin tunnistettu erityisesti ohjelmistojen rajapintojen kanssa.

Paasonen koki hankkeessa toteutetun Peili-valmennuksen erittäin hyvänä, ja sen myötä hänen esihenkilöasemansa vahvistui ja selkiytyi. Peili-analyysin tulos toi hänelle myös varmuutta johtamiseen. Koko yrityksen työmotivaatiota ja -hyvinvointia nostettiin osallistumalla hankkeen työhyvinvointipäiville.

Paasonen olisi kaivannut yhteistyöltä pidempiaikaista, systemaattista seurantaa esimerkiksi yrityksen talouden osalta. Lisäksi hän toivoi enemmän opastusta ja neuvontaa talouden kokonaisuuden hallintaan ja suunnitteluun. Puuhuoltoala on pääomavaltainen, ja hyvällä suunnittelulla on suuri merkitys kannattavuuteen.

Yrittäjä oli tyytyväinen yhteistyöhön, ja heillä on kiinnostusta osallistua samankaltaisiin yhteistyöhankkeisiin myös tulevaisuudessa.

– Hankkeesta saatava konkreettinen hyöty on merkittävässä asemassa pienille yrityksille, kun hankkeeseen mukaan lähtöä pohditaan, korostaa Paasonen.