Katseet nuorten aikuisten digihyvinvointiin ja digiosallisuuteen

Nuorten älylaitteiden käyttö lisääntyi korona-aikana. Millaisia vaikutuksia tällä on nuorten hyvinvointiin? Osaavatko nuoret löytää internetistä luotettavaa tietoa terveyteen liittyvistä asioista?

Korona-aika lisäsi nuorten (15–24-vuotiaat) älylaitteiden käyttöä. Nuoret miehet viettivät aikaa pelien ja videosisältöjen äärellä noin kuusi tuntia päivässä, ja nuoret naiset seurasivat noin viisi tuntia päivässä pääasiassa sosiaalisen median sisältöjä. Ajallisen käytön lisäksi nuorten aikuisten älylaitteiden käyttö painottuu myöhäiseen ilta-aikaan ollen runsainta klo 20.00 jälkeen pitkälle puoleen yöhön. (Tilastokeskus s.a.)

Koska nuoret aikuiset viettävät älylaittein äärellä runsaasti aikaa, käytöllä on myös vaikutuksia heidän hyvinvointiinsa. Näitä selvitettiin terveyden edistämisen koulutuksen (ylempi amk) opinnäytetyössä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisenä kyselynä ja siihen vastasi (n = 33) nuorta aikuista vuoden 2022 syksyn aikana.

Mikä digihyvinvointi?

Digihyvinvointi on terminä vielä melko uusi, mutta sen voidaan ajatella olevan hyvinvointia digitaalisten laitteiden ja -palveluiden sisältämässä maailmassa.

Opinnäytetyön tutkimustuloksista selvisi, että nuoret aikuiset kokivat itse osaavansa käyttää riittävän hyvin digilaitteita. Digilaitteidensa tietoturva-asioiden koettiin olevan kunnossa, ja arkipäivän käytössä tarvittavien digipalveluiden olevan helposti saatavilla. Digilaitteita hyödynnettiin tulosten mukaan myös oman hyvinvoinnin edistämiseen monin eri tavoin.

Digihyvinvointiin liittyy olennaisesti mediataidot, jotka auttavat ymmärtämään ja tarkastelemaan kriittisesti mediasisältöä. Tulosten mukaan nuoret aikuiset ymmärsivät, että kaikki netistä löytyvä tieto ei ole luotettavaa ja heillä oli kykyä käyttää netistä löytyvää tietoa, joten kokemus omasta medialukutaidosta koettiin positiivisena.

Digiosallisuus on osa nuorten sosiaalista elämää

Sosiaalinen media on luonteva osa nuorten aikuisten arkea, sosiaalista elämää ja ystävyyssuhteita. Tulokset osoittivat, että nuoret aikuiset kokivat sosiaalisen median helppokäyttöisenä ja eniten käytetyimpänä digipalveluna, eikä sen käyttö luonut nuorille itselleen juurikaan sosiaalisia paineita.

Terveydenlukutaito – uusi kansalaistaito

Terveydenlukutaidolla tarkoitetaan omaa kykyä ymmärtää, arvioida ja soveltaa kohdattua terveyteen liittyvää tietoa. Terveyteen liittyvän tiedon etsimisen ja soveltamisen taidot eivät tutkimuksen mukaan nuorten aikuisten keskuudessa olleet yhtä luontevia verrattuna muuhun netistä löytyvän tiedon etsintään ja medialukutaidon hallintaan. Kaikki eivät etsineet terveyteen liittyvää tietoa netistä, eivätkä myöskään osanneet soveltaa löytämäänsä tietoa oman terveytensä edistämiseen.

Media on osin poistanut rajat ammattilaisten ja tavallisten kansalaisten väliltä, jolloin luotettavan terveyteen liittyvän tiedon etsintä netistä ei ole nykypäivänä täysin yksinkertaista. Kuka tahansa voi kirjoittaa terveyteen liittyvää tietoa nettiin, jonka vuoksi lähdekritiikin arvio on yksin lukijan vastuulla.

Terveydenlukutaidon osaamiseen olisi hyvä panostaa, sillä sen avulla taidot luotettavan terveystiedon etsimiseen ja soveltamiseen kehittyisivät. Terveydenlukutaidon opettamista nuorille tulisi korostaa, jotta pidemmällä aikavälillä sen avulla voidaan vähentää terveyseroja ja näin edistää koko väestömme terveyttä.

Lähteet

Tilastokeskus. s.a. Ajankäyttö [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 10.10.2021. ISSN=1799-5639. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 20.4.2023]. Saatavilla: https://stat.fi/julkaisu/cl8ipicxx123r0bw2oxe42g8i

Lindfors, V. & Tukia, S-A. 2023. Nuorten aikuisten digihyvinvoinnin ja digiosallisuuden edistäminen. Opinnäytetyö. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304034683