Räätälöity työ

Rakkaalla lapsella on monta nimeä; työn muokkaus, työn sovittaminen, työn mukauttaminen, työn tuunaaminen, työn räätälöinti, korvaava työ jne. Yhteistä näille kaikille on pyrkimys löytää ratkaisuja siihen, että työntekijä suoriutuu työstään ja säilyttää työkykynsä.

Tässä artikkelissa räätälöidyllä työllä tarkoitetaan työtä, jota on tavalla tai toisella muutettu työssä olevan työntekijän alentunutta työkykyä ja vähentyneitä voimavaroja vastaavaksi. Työn räätälöinti on osa työkykyjohtamista ja työkyvyn tukemista.

Työ ja sen tekijä

Räätälöidyn työn tavoitteena on sovittaa työntekijän ominaisuudet, tarpeet ja mahdolliset rajoitteet yhteen työtehtävien kanssa. Työn räätälöinti on erityisen tärkeää, kun työntekijällä on terveyshaasteita tai vamma, joka vaikuttaa työkykyyn.

Tämän rinnalla on tarpeellista toteuttaa ennakoivaa ja varhaista työn räätälöintiä, jolloin syyt räätälöintiin voivat olla moninaisemmat, esimerkiksi henkilökohtainen kriisi, ikääntyvät vanhemmat tai pienet lapset. Ennakoinnilla pyritään siihen, ettei työkyvyn alenemaa pääsisi syntymään.

Valtioneuvoston kanslian Työkyvyn tuen vaikuttavuus (2022) -kirjallisuuskatsauksen mukaan erilaisilla työkyvyn tukitoimilla voidaan lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja, pitkäaikaista työkyvyttömyyttä ja työstä poistumista. Vahvinta näyttöä myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn löytyi mm. korvaavan työn mallista ja työn muokkauksesta.

Lisää räätälöintiä

Työn räätälöinti on vielä liian vähän hyödynnetty voimavara työpaikoilla. Voi olla, ettei yrityksissä ole tarpeeksi tietoa ja osaamista työn räätälöintiin. Joskus kyse voi olla myös uskalluksen tai avoimuuden puutteesta, jolloin työntekijä ei uskalla kertoa työkykyhaasteistaan tai esihenkilö ei uskalla kysyä.

Työn räätälöinnissä alkuun pääsemiseksi kannattaa tutustua esimerkiksi Työterveyslaitoksen julkaisemaan Työn muokkauksen toimintamalliin (2023), joka voi auttaa työpaikan johtoa ja esihenkilöitä ennakoimaan ja toimimaan johdonmukaisesti ja tasapuolisesti huomioiden koko työyhteisön. Erilaiset ennakoivat mallit auttavat myös työntekijöitä ymmärtämään sen, mitkä ovat yrityksen tavat toimia erilaisen työkyvyn uhkien tai haasteiden ilmaantuessa.

Työturvallisuuslaki edellyttää lisää toimia

Lainsäädäntökin edellyttää työn räätälöintiä, sillä työturvallisuuslakiin (8 § /työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite) on tehty muutoksia kesäkuun 2023 alusta. Muutosten myötä työnantajan velvollisuus toteuttaa yksilöllisiä toimenpiteitä koskee työntekijöitä, joihin liittyy jokin turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta merkityksellinen henkilökohtainen edellytys. Työnantajan tulee myös ottaa huomioon, että ihmisillä on erilaiset edellytykset suoriutua työssä ja ne voivat vaihdella työuran eri vaiheissa.

Työnantajilta vaaditaan nyt myös lisää toimia, joilla edistetään yli 55-vuotiaita työntekijöitä selviytymään ja jatkamaan työssään. Työnantaja on jatkossa velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota ikääntyvien työntekijöiden työkykyyn ja tarvittaessa muutoksia on tehtävä yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tällaisia muutoksia voidaan tehdä työtä räätälöimällä, kuten työtilajärjestelyillä, työaikojen joustoilla, työtehtävien uudelleenjärjestelyillä, koulutuksella jne.

Yksi keino lisää työvoimapulan helpottamiseen

Etelä-Savon työmarkkinaselvityksen (2022) mukaan 42 % yrityksistä on merkittäviä vaikeuksia löytää työvoimaa. Tätä tulosta tukee Keskuskauppakamarin toteuttama kysely (2021), jossa Etelä-Savon yrityksistä 65 % on pulaa osaavasta työvoimasta.

Etelä-Savon työllisistä valta osa on 55–64-vuotiaita. Eläkeikää lähestyvien työntekijöiden pysyminen työmarkkinoilla on entistä tärkeämpää. Myös nuorempien ikäluokkien työkykyyn tulee panostaa ja heidän jaksamisensa työelämässä turvata, sillä muun muassa mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet huolestuttavasti.

Osaavan ja työkykyisen työvoiman saatavuus ja työssä pysyminen ovat maakunnan tulevaisuuden kannalta kriittisiä tekijöitä. Eikä työvoiman ikääntyminen ja saatavuuden haasteet koske ainoastaan Etelä-Savoa vaan koko maata.

Yritykset, jotka näkevät henkilöstön kilpailuetuna ja panostavat henkilöstöön sekä sen pysyvyyteen, saavat myös uutta työvoimaa. Erilaiset työkyvyn tuen keinot esimerkiksi lyhytkestoiset ja joustavat tilaisuudet päivittää omaa osaamista sekä entistä ketterämmät mahdollisuudet räätälöityyn työhön, auttavat niin työuran alussa, keskellä kuin lopussakin työssä jaksamisessa ja jatkamisessa.

On tärkeää ottaa kaikki keinot käyttöön työvoimapulan helpottamiseksi. Yksi niistä on räätälöity työ, jolla pidetään työssä olevat työntekijät työkykyisinä ja työhaluisina.

Lähteet

Ervasti, J.; Kausto, J.; Leino-Arjas, P.; Turunen, J:; Varje, P. & Väänänen, A. 2022. Työkyvyn tuen vaikuttavuus. Tutkimuskatsaus työkyvyn tukitoimien työkyky- ja kustannusvaikutuksista. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163779

Nevala, N.; Pehkonen, I.; Virtanen, M.; Juvonen-Posti, P.; Mattila-Holappa, P. & Tanttu, A. 2023. Työn muokkauksen toimintamalli. Opas työpaikoille ja työkyvyn tuen ammattilaisille. Työterveyslaitos, Helsinki. Saatavilla: https://www.julkari.fi/handle/10024/146545

Saarinen, E.(toim.) 2022. Etelä-Savon työmarkkinaselvitys: sumeita näkymiä ja toivon pilkahduksia. Etelä-Savon ELY-keskus. Saatavilla: https://www.doria.fi/handle/10024/185742

Työturvallisuuslaki. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738