COVID-19-pandemia heikensi työhyvinvointia

Pitkittynyt COVID-19-pandemia muutti heikentävästi terveydenhuollon työntekijöiden työoloja. Erityisesti hoitotyössä muuttuviin työnkuviin ei saanut riittävää perehdytystä. Nopeasti vaihtuvat ohjeistukset aiheuttivat epävarmuutta ja stressiä. Työhyvinvointia heikensivät myös suojavarusteet, jotka lisäsivät fyysistä työkuormaa aiheuttaen monille hengityselinoireita.

Suojavarusteet lisäsivät työn fyysistä kuormaa

COVID-19-pandemia toi työpaikoille suojavarusteet. Suojavarusteiden avulla työskentelystä ja asiakaskohtaamisista saatiin niiden avulla terveysturvalliset, mutta aikaisempien tutkimusten mukaan suojavarusteet lisäsivät työn fyysistä kuormaa. Suojavarusteiden käyttö on aiheuttanut stressiä ja vaikuttaa työstä suoriutumiseen heikentävästi.

Opinnäytetyön tulosten mukaan suojavarusteet ovat aiheuttaneet käyttäjälleen päänsärkyä, pahoinvointia, oksentelua, ihottumaa kasvojen alueelle ja muita ihotulehduksia. Kasvojen alueen haavat ovat hankaloittaneet maskin käyttöä, sillä maski on aiheuttanut kirvelyä. Kirurgisen maskin käytöstä on aiheutunut hengitysvaikeuksia, iho-ongelmia, suun- ja nenän limakalvojen kuivumista. Hengitysvaikeuksista kärsivät eniten astmaa sairastavat.

Osasta maskeista irtosi hengittäessä pölyä, mikä aiheutti kutinaa kurkussa ja tämän seurauksena yskänkohtauksia. Kuivat nenänlimakalvot aiheuttivat äkillisiä ja kovia nenäverenvuotoja. Opinnäytetyössä maskien haittoina ilmeni myös osan kasvomaskeista paha haju, joka aiheutti päänsärkyä.

Maskien kuminauhat olivat ajoittain todella kireitä, joten korvantaukset kipeytyivät ja hiertyivät vereslihalle. Silmälasien kanssa kasvomaski oli epäkäytännöllinen, koska silmälasit huurtuivat maskin käytön yhteydessä. Työpäivän päätteeksi moni työntekijä koki olonsa väsyneeksi ja voimattomaksi maskien käytön vuoksi. Kasvojen alueelle tuli ihottumaa ja kipeitä ihorikkoja.

Työhyvinvoinnin kehittäminen joukkorokotuspisteillä

Opinnäytetyön tuloksissa nousi esille työntekijöiden perehdyttämisen ja esihenkilön työkykyjohtamisen vaikutukset työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Tulokset osoittivat, että perehdytys työhön joukkorokotuspisteillä oli ollut puutteellista tai sitä ei ollut ollenkaan. Usein perehdytys jäi saamatta esimerkiksi resurssipulan vuoksi, mikä aiheutti epävarmuutta joukkorokotuspisteellä työskentelyssä.

Työntekijät turvautuivat kollegoiden asiantuntijuuteen ja luottivat heidän tietämykseensä. Uuteen työhön perehdyttäminen on tärkeä prosessi, jonka aikana työntekijä saa kattavasti tietoa työstä, organisaatiosta ja työhön liittyvistä käytänteistä.

Kun perustetaan koronapandemian kaltaisia joukkorokotuspisteitä, fyysisten tilojen ja toimintojen ohella tuleekin tulevaisuudessa huomioida työntekijöiden riittävä ja oikea-aikainen perehdytys.

Perehdyttämiseen panostaminen selkeyttää työntekijältä vaadittavia tietoja ja taitoja. Lisäksi se lisää työntekijöiden varmuutta osaamiseen ja työstä suoriutumiseen. Panostamalla perehdytykseen työntekijä saa työhön hallinnan tunteen ja osaa vastata työtehtävien vaatimuksiin