Kehittämistyötä on tehtävä ajan kanssa

Tutkimus- ja kehitystyön vaikutukset näkyvät vasta ajan mittaan. Perustutkimuksesta käytännön sovellutuksiin voi kestää helposti kymmenen vuotta.

Soveltavassa tutkimuksessa ja kehittämistyössä vaikutukset näkyvät nopeammin, mutta silloinkin on kyse vuosista. Tämän vuoksi TKI-työtä tukevan innovaatiopolitiikan on oltava pitkäjänteistä. Samaa vaaditaan rahoitukselta, jonka varassa työtä tehdään.

Vaikuttavuuden kannalta parlamentaarisen, kaikkien eduskuntapuolueiden edustajien muodostaman työryhmän laatima monivuotinen suunnitelma tutkimustoiminnan rahoituksen käytöstä onkin äärettömän tärkeä.

Työryhmä muistuttaa, että vaikuttavuuden ymmärtämiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja, jotka tekevät näkyväksi monimuotoiset vaikutuspolut ja eri toimijoiden yhteistyön merkityksen. Joka tapauksessa on selvää, että TKI-toiminnan vaikutukset näkyvät yhteiskunnassa, ympäristössä ja taloudessa monin myönteisin tavoin. (Valtioneuvosto 2023.)

Uuden TKI-rahoituslain tavoite on nostaa maamme TKI-intensiivisyys neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Julkisen rahoituksen kannalta tämä tarkoittaa käytännössä panostuksen tuplaamista verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Pandemian vuoksihan TKI-rahoitusta suunnattiin kertaluonteisesti erilaisiin koronaelpymisen kohteisiin, joka on trendivertailussa huomioitava.

Valtio on sitoutunut rahoituslailla nostamaan omaa panostustaan, mutta kokonaistavoite saavutetaan vain, mikäli yritykset satsaavat samassa suhteessa lisäeuroja omaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kaavana on, että yksi valtion TKI-toimintaan laittama euro vivuttaa yrityksiltä kaksi euroa lisää.

Pitkäjänteinen suunnitelma julkisen tutkimusrahoituksen kehityksestä kannustaa yrityksiä tekemään omia investointejaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Ennakoitavuus rohkaisee myös ammattikorkeakouluja satsaamaan TKI-henkilöstöön ja tutkimustoiminnan infrastruktuuriin.

Mikäli TKI-kasvu-uralle päästään ja esimerkiksi Suomen akatemian ja Business Finlandin kautta kanavoitava tutkimusrahoitus lisääntyy kaavaillun mukaisesti, on korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten näkymä lähivuosiksi valoisa. Töitä on luvassa.

Mutta työ vaatii myös tekijänsä. On laskettu, että neljän prosentin BKT-tason saavuttaminen edellyttää lähes 9 000 uuden työntekijän palkkaamista TKI-sektorille. Tämän vuoksi tutkijakoulutusta on lisättävä merkittävästi, samoin maahamme on houkuteltava lisää kansainvälisiä tutkijoita.

TKI-sektorin kasvava työvoimatarve haastaa myös ammattikorkeakouluja tuottamaan uutta osaamista uusilla menetelmillä. Kyse voi olla erilaisista uusista jatkuvan oppimisen vaihtoehdoista, mutta tilausta on myös YAMK-tutkintojen profiloimiselle ja TKI-pohjaisille toteutuksille.

Mitä enemmän pk-yritysten työntekijöissä on niitä, jotka ovat perehtyneet tutkimus- ja kehittämistoimintaan, sen paremmat ovat niiden edellytykset monipuoliselle yhteistyölle ammattikorkeakoulujen kanssa.

Lähde

Valtioneuvosto. 2023. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma. Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:13. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164672/2023_VN_13.pdf?sequence=1&isAllowed=y