Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys haastavat sekä säilyttämään että uudistamaan teollisuusperintöä

Teollisuuden rakennemuutoksen mukanaan tuomat haasteet ovat vientivetoisessa, vanhenevan väestön Kymenlaaksossa erityisen tuntuvia. Ratkaisuja etsittäessä on taloudellisten kysymysten ohessa kiinnitettävä huomiota myös sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen.

Menneisyyden vaalimiseen ja yhteisöjen tulevaisuuden rakentamiseen tartuttiin syksyllä 2023 Kova paukku -keskustelusarjassa. Menestymisen mahdollisuuksia nähtiin kulttuuriperinnön ympärille syntyvässä matkailussa ja työelämää joustavoittavassa yrittäjyydessä.

Kymenlaakson maakunta on kasvanut metsäteollisuuden ympärille. Vasta muutama vuosi sitten juhlittiin metsäteollisuuden 150 vuotista taivalta, Kymenlaakson ihmettä. Paitsi työpaikkoja ja taloudellista hyvinvointia, tehtaat ovat tarjonneet kymenlaaksolaisten arjelle raamit. Kaupungit ovat kasvaneet ja paikallinen identiteetti kehittynyt tehtaiden piippujen varjossa. (Kymenlaakson ihme 2019.) Koska metsäteollisuus linkittyy näinkin vahvasti alueen ihmisiin ja elinkeinoihin, ei ole yllätys, että myös teollisuustoimintojen sulkeminen haastaa aluetta monin eri tavoin.

Isossa kuvassa rakennemuutos heijastaa laajempia suomalaisia ja globaaleja ilmiöitä. Työpaikkojen häviäminen, osaamisen vanheneminen, heikentyvä huoltosuhde ja epävarmana näyttäytyvä tulevaisuus ovat värittäneet keskustelua. (Kuntaliitto 2017.)

Kaikki eivät kuitenkaan ole häviäjiä: rakennemuutokset kohtelevat alueita hyvin eri tavoin. Uudet työpaikat ovat syntyneet suuriin kaupunkeihin, jotka myös vetävät puoleensa koulutettua, nuorta työvoimaa. Vastaavasti viime vuosien maailmantalouden ja valtapolitiikan muutokset ovat ravisuttaneet syrjäisempiä seutuja. Haasteet vientivetoisessa Kymenlaakson maakunnassa ovat erityisen tuntuvia. (Kuntaliitto 2017.)

Teollisuusperinnön murros on ”kova paukku”

Rakennemuutosten synnyttämiä tunteita on hyvä käsitellä laajasti, jotta luopumisen ja uhkan sijaan on mahdollista visioida tulevaisuutta myös mahdollisuuksien kautta – menneitä arvostaen. Muistissa ei nimittäin ole kyse vain yksilön toiminnasta, vaan siihen sisältyy myös sosiaalinen ulottuvuus ja sukupolvien välinen vuorovaikutus. Menneisyyden muistaminen rakentaa yhteisön tulevaisuutta. (Ks. esim. Onnismaa 2008.)

Kova paukku -keskustelusarjassa nousi esiin paitsi kulttuurihistorian kannalta merkittävien tehdasmiljöiden ja Kymijoen hyödyntäminen matkailun näkökulmasta, myös tarve edistää alueen kehitystä kestävästi entistä monimuotoisempaa työllisyyttä tukemalla.

Yksi erityisesti Pohjois-Kymenlaaksossa puhuttaneista ratkaisuista oli vahva panostus yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen jo nuorista lähtien. Keskustelusarjan viimeinen tilaisuus oli Kotkassa, jossa keskustelu painottui vahvemmin uusien suurten teollisten työllistäjien houkutteluun ja prosessiteollisuuden investointeihin.

Kestävä tulevaisuus vaatii yhteisöjen vahvistamista ja kulttuurisen pääoman uudelleen määrittelyä

Haastavaan tilanteeseen on löydettävä ratkaisuja. Tehtaiden lopettaessa toimintansa tarvitaan uutta työtä, jotta eläminen alueella on taloudellisesti mahdollista. Mutta yhtä tärkeää on muistaa, että työpaikkojen kadotessa kärsivät myös sosiaaliset verkostot ja usein jo sukupolvien ajan kasvanut yhteisöllisyys.

Tulevaisuuteen katsovassa Kymenlaaksossa tavoitellaan näin ollen myös yhteisöjen vahvistamista ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Kova paukku -keskusteluissa esitetty yrittäjyyskasvatus voi olla myös yksi tapa tukea uusien liikeideoiden ja niiden ympärille muodostuvien yhteisöjen syntymistä.

Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta Kymenlaaksossa tullaan kohtaamaan myös aivan uudenlaisia muutoksia kansainvälisen työvoiman määrän kasvaessa. Vaikka työpaikkoja yhtäältä katoaa, on toisaalla jo nyt tarve rekrytoida uusia osaajia. Erityisesti sote-alan kansainväliselle työvoimalle on jatkuvaa kysyntää.

Mikäli suuret teolliset investoinnit toteutuvat, tarvitaan satoja – jopa tuhansia – työntekijöitä lisää myös teollisuuteen. Kaikkea tätä osaamista ei löydy Kymenlaaksosta, ei edes Suomesta.

Kulttuurinen kestävyys liittyykin siihen, miten Kymenlaaksolle ominainen teollisuusperintö säilytetään, mutta myös siihen, miten se määritellään uudelleen nykyisyyttä ja tulevaisuutta vastaavaksi. Teollisuudesta, maaseudusta, merenkulusta ja raja-alueen elämästä on mahdollista löytää juuri tähän maakuntaan sopivia voimavaroja, jotka edelleen inspiroivat uudenlaista kulttuurista ja luovaa toimintaa. Kasvava kansainvälisyys lisää kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, jos niin vain halutaan ja sallitaan.

Säilyttää vai uudistaa?

Kestävyysarvojen ympärille rakentuva tulevaisuus vaatii aiempaa syvempää ymmärrystä sosiaalisista ja kulttuurista ulottuvuuksista. Taloudellisten ja ekologisten näkökulmien huomioiminen ei riitä.

Eri näkökulmat yhdistävä omien vahvuuksien tunnistaminen johtaa väistämättä myös omien heikkouksien tunnustamiseen. Tätä ymmärrystä hyödyntämällä on myös mahdollista sekä säilyttää vahvuudet että uudistaa heikkouksia.

Kun kestävyyden eri ulottuvuudet huomioivan kehitystoiminnan avulla vastataan rakennemuutoksen ja (työ)elämän haasteisiin, Kymenlaaksolainen teollisuusperintö ja identiteetti eivät pysähdy, vaan jatkavat kehittymistään – jopa vahvistuvat!

Kymistämö – osaajatarpeen kokonaiskuva Kymenlaaksossa -hanketta rahoittaa Kymenlaakson liitto, AKKE-rahoituksella.

Lisätietoa

Kuntaliitto. 2017. Rakennemuutosten Suomi. Verkkosivu. https://www.kuntaliitto.fi/elinvoima-ja-tyollisyys/rakennemuutos/rakennemuutosten-suomi-0

Kymenlaakson ihme. 2019. Kymenlaakson metsäteollisuus täyttää 150 vuotta vuonna 2022. Verkkosivu.  https://kymenlaaksonihme.fi/

Merikeskus Vellamo. 2022. Kova paukku. Miltä teollisuuden muutokset tuntuvat? Keskustelua Kuusankoskella, Myllykoskella ja Kotkassa. Verkkosivu. https://www.merikeskusvellamo.fi/kova-paukku/

Onnismaa, Jussi 2008. Hiljainen tieto kulttuurin rakenteissa. Kollektiivinen muistaminen ja muistamattomuus. Teoksessa Toom, Auli & Onnismaa, Jussi & Kajanto, Anneli (toim). Hiljainen tieto tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Helsinki: Gummerus.