Iloa ideakimarasta – luovia menetelmiä työpaikalle

Luovat ja toiminnalliset menetelmät auttavat käsittelemään ja löytämään muotoja myös sellaisille ajatuksille, tunteille, mielikuville ja kokemuksille, joita on vaikea sanoilla kuvata.
Käytännössä näillä pienillä ja helposti toteutettavilla keinoilla voi käsitellä stressiä ja niiden avulla voi tuoda vaihtelua työympäristöön. Ne tukevat motivaatiota, vahvistavat ja voimistavat.

Aivotutkija Minna Huotilainen (2021, 24–25) muistuttaa konsolidaatiosta, joka on voimakkaimmillaan jonkinlaisen tyhjäkäynnin ja erityisesti unen aikana. Kun jätämme aivot rauhaan aktiiviselta toiminnalta, ne saavat järjestellä ja suhteuttaa uutta tietoa vanhaan. Aivot etsivät säännönmukaisuuksia ja tallettavat uutta informaatiota pitkäkestoiseen muistiin. (Huotilainen 2021.)

Ilman taukoja kuristamme aivoja uuden tiedon ähkyllä. Vaikka se saattaa kuulostaa tehokkaalta, totuus on toinen: ajatusten ahtaminen ei johda uusiin oivalluksiin. Ennemminkin tarvitsemme aivoihin tilaa, ja siinä auttavat myös luovat menetelmät. (Huotilainen 2021.)

Tuloksekkaan joutokäynnin löydät tämän linkin takaa Ideakimara-videosta.

Luovat tauot ja tilat

Siinä, missä jumppaliikkeet ja taukoliikuntasovellusten vaihtoehdot ohjaavat tauottamaan päivää, myös luovilla keinoilla voi opetella ottamaan lyhyitä luovia taukoja. Esimerkiksi lyhyet kävelyt, meditaatiohetket tai tuokiot omien luovien projektien parissa auttavat rentoutumaan ja palautumaan.

Mielialaa voi muuttaa luovilla keinoilla. Se edellyttää sekä motivaatiota että taitoa. Parhaaksi keinoksi psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen (2011, 41–42) nimeää tarttumisen sellaisiin sopivasti vaativiin asioihin, jotka pysäyttävät kielteisten tunteiden nousemisen mieleen. (Ojanen 2011.)
Alakuloista ihmistä imee puoleensa alakuloinen ajattelu, joka voi vahvistaa alakulon kierrettä. Aktiivisella, itseä kiehtovalla ja haastavalla tekemisellä kierteen voi tietoisesti katkaista.

Tunteisiin ja työelämän ihmiskysymyksiin erikoistunut psykologi Jarkko Rantanen (2013, 70–72) muistuttaakin, ettei negatiivinen tunnetila häivy sitä ääneen vuodattamalla: ikävä olo saattaa jopa pahentua.

Vuodatusta voikin ihan työporukalla käsitellä ja kanavoida vaikka maalaussessioon, joka on paitsi symbolista työskentelyä myös fyysistä toimintaa. Siinä sovitaan tietystä ajasta, jolloin ärsytystä maalataan yhteisesti. Toteutus voisi olla äänetön ja kokemuksen voi lopuksi koota puhumalla. (Rantanen 2013.)

Oloa muuttava musiikki tai taidenäyttely

Luova palaute työkavereille ei juuri aikaa vaadi. Henkilökohtaisesti suunniteltu kiitoskortti syntyy joko tuunaamalla se alusta alkaen itse – tai valitsemalla tutulle tiimiläiselle valmis kortti ja lisäämällä siihen tilanteeseen sopiva teksti.

Työympäristön tuunaaminen inspiroivaksi tilaksi onnistuu pienin keinoin. Monelle tutut tavat, kuten työpisteen sermiin kiinnitetyt hyvien hetkien, kivojen asioiden ja tärkeiden ihmisten valokuvat, omat piirrokset, työkavereilta ja asiakkailta tulleet kiitospalautteet tai hyvän mielen tekstit, edistävät positiivisesta psykologiasta tuttua myönteisten tunteiden kehää (broaden and build).

Kun katse ja ajatus pysähtyy myönteiseen muistutukseen, myönteisten tunteiden hyvää tekevä vaikutus käynnistyy. Siinä, missä negatiiviset tunteet kaventavat ajattelua ja keskittävät ihmisen huomiota käsillä olevaan epämiellyttävään asiaan, ilon kaltaiset positiiviset tunteet avartavat ja laajentavat ihmisen toimintaa ja ajattelua uusille ajattelumalleille ja toiminnan tavoille.

Myönteinen kehä tukee positiivisesti poikkeavaa käytöstä ja syrjäyttää aivojen kielteisyysvinouman toimintaa kutistavia vaikutuksia (Fredrickson 2004.) Tiloja voi täyttää yhdessä myös musiikilla ja taiteella. Kahvihuoneessa voidaan yhdessä sopien kokeilla vireystilan nostoa musiikilla.

Taidenäyttelyn järjestäminen yhteisissä tiloissa onnistuu myös pienin ponnistuksin. Jos tiimi on maalannut yhdessä, lopputuloksesta syntyy kätevästi näyttely. Kotoa tuoduista tauluista voi koota vaikka vain parin päivän mittaisen näyttelyn, jossa eri ihmisten tuomista töistä muodostuu koko porukkaa yhdistävän tarina.

Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanke vauhditti työhyvinvointia luovien menetelmien avulla sekä digitaalisesti etänä että lähitoteutuksina luovan alan ammattilaisten ohjauksessa. Osallistuminen kohensi mielen hyvinvointia ja auttoi jaksamaan työssä paremmin. Se puolestaan tuki eteläsavolaisten yritysten pärjäämistä koronan jälkeisenä aikana.

Hankkeen toteutti Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 1.6.2022–31.12.2023. Hanketta rahoitti Etelä-Savo ELY-keskus osana Euroopan unionin covid-19 pandemian seurauksena toteutettavia toimia (ReactEU). Lisätietoja verkkosivuilta www.xamk.fi/etanajalivena

Lähteet

Fredrickson BL. The broaden-and-build theory of positive emotions. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci. 2004 Sep 29;359(1449):1367-78. doi: 10.1098/rstb.2004.1512. PMID: 15347528; PMCID: PMC1693418. [viitattu 16.2.2024].

Huotilainen, M. 2021. Aivosi tarvitsevat tauon. Taukokulttuurin elvytysopas. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.

Ojanen, M. 2011. Hyvinvoinnin käsikirja. Helsinki: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Rantanen, J. 2013. Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen. Helsinki: Talentum.