Kissankulman ohjelmalliset kahvipidot

”Olen saanut täältä ideoita, joita voin itsekin toteuttaa työssä.”

Leikkisyys ja luovuus kasvattavat hyvinvointia ja vapauttavat ihmisessä muuten piiloon jäävää energiaa. Näin tiivistää luovuuden merkitystä Kissankulman ohjelmallisiin kahvipitoihin osallistunut Susanna Sillanpää Tukipolku Ky:stä. Tapahtuman ideana oli konkretisoida tarinoiden elävöittämiseen perustuvia työhyvinvoinnin keinoja.

Luovuus on ohittamaton työelämätaito, jota voi virittää ja vahvistaa monella tavalla. Se vaatii kykyä kyseenalaistaa omaa ajattelua, tulkintoja ja toimintatapoja. Luovuus sekä kysyy että edistää tapoja tehdä asioita toisin ja valmiutta hypätä ulos tutuista urista.

Kissankulman ohjelmallisissa kahvipidoissa otimme keinoksi sosiokulttuurisen lukemisen, ja astuimme Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli -kirjojen maailmaan. Innostuimme tarinasta, ammensimme siitä ideoita, inspiroiduimme ryhmästä ja toisistamme, kujeilimme Kissankulman hengessä, iloitsimme käsin tekemisestä. Vapautimme samalla aivot yhdistelemään asioita uusilla tavoilla.

Antiluova ihminen innostui luovista toteutuksista

Itsensä antiluovaksi ihmiseksi nimeävä Virpi Maaranen löysi kivoja kokemuksia.

– Luovuutta voi käsittää hirveen monella tavalla. Me monesti ajatellaan luovuutta ahtaammin kuin mitä se on, Maaranen kertoo.

– Sen avulla voi vaikka tutustua paremmin itseensä ja löytää sellaista osaamista, jota ei itsessään ole aikaisemmin tunnistanut.

Sillanpää muistuttaa, miten leikkisyys ja luovuus ravitsee mieltä ja jatkaa:

– Mulla ainakin on tosi hyvä fiilis. Mä oon saanu tehtyä kädentaitojuttuja, näytellä ja rupatella ihmisten kanssa!

Jo tuosta lyhyestä repliikistä löytyy monta hyvinvointia lisäävää ulottuvuutta: ajattelun vahvistuminen, tunteiden herääminen, sosiaalinen vuorovaikutus ja kehollinen osallistuminen. Tavoitteemme monipuolisen tapahtuman luomisesta toteutui.

Kokemukseen pätee Fullerin ja Rehbergin (2014) kuvaus siitä, kuinka kirjan voi käsikirjoittaa toistamiseen tapahtumaksi, jossa affektiiviset ulottuvuudet ovat tunnevaltaista ja elämyksellistä sisältöä, kognitiivinen puoli tukee ajattelua ja somaattinen perspektiivi edustaa toiminnallista ja kehollista kokemusta. Kissankulman pöytien äärellä toteutuneen sosiaalisuuden me tunnistammekin.

Mitä Kissankulmassa tehtiin?

Tiimityönä yhteistyökumppaneiden kanssa muokkasimme Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli -kirjan Kissankulman ohjelmallisiksi kahvipidoiksi. Me järjestäjät olimme pukeutuneet rooleihimme kuten myös muutamat osallistujat.

Jokaiselle osallistujalle poimimme roolit kirjasta. Nimikorttien mukaan paikalla olivat Kissankulman väen lisäksi muun muassa Marjolahden tohtori, Antikaisen neidit ja pönäkkä hevoskauppias.

Aatu-renki juonsi henkseleitä paukutellen ohjelmallisen, osallistavan tunnin, jonka sisältö improvisoitiin Kissankulman tapahtumista. Pelkästään tästä pystyi poimimaan käyttökelpoisia ideoita työpaikalle. Tapahtuman juonsi Liina-piika. Tapahtuman järjestäjänä ja kirjoittajahenkisenä ihmisenä astuin Astrid Lindgrenin rooliin kertomaan tarinan taustaa.

Sahat, vasarat, puunuijat, työkalupakki, vuolupuukko, maitokannu, punakeltainen kattila, räsymatot, rukki, kori, kesken olevat villasukat. Korituolit ja pöytä, kliivia pöydällä, sinkkisanko, pärekori, painava silitysrauta, pitkät pöydät ja tuvan penkit.

Tunnelmaa luotiin myös Kissankulman hengen mukaisella lavastuksella. Eemeli-kirjan teksteistä olimme poimineet pieniä pätkiä sisäänkäynnin origamipilveen. Osallistujat kävelivät sisään sadan pääskysen muodostaman parven läpi. Lähtiessään osallistuja sai mukaan Kissankulman pääskysen, josta löytyi tarinanpätkä.

Eemelin verstaissa osallistujat tekivät pieniä himmeleitä, vuolivat tonttu-ukkoja ja taittelivat rusetteja. Ohjelman lomassa kahvipöydästä maisteltiin Eemeli-kirjoissa kuvattuja Antikaisen neitien kotileipomon sokeripäällisiä pyöreitä pullia, perunamunkkeja ja Alma-emännän lihapullia cocktail-paloina.

Ajatuksia jatkoon

Vaikka kaunokirjallisuuden lukeminen sellaisenaankin tuottaa lukijalleen mielihyvää ja matkoja mielikuvien piirtämiin maailmoihin, voi siitä ammentaa hyvinvointia paitsi edellä kuvatulla tavalla, myös laajemmin. Työpaikalla kirjat auttavat tulevaisuudensuunnitelmien hiomisessa, vaikeiden kysymysten pohtimisessa ja hankalasti ennakoitaviin tilanteisiin varautumisessa. Mikä parasta, tämä ei tarvitse edes kovin ihmeellistä budjettia. (Elnahla & McKay 2021.)

Tapahtuman henkeen ja ideoihin voit tutustua katsomalla Xamkin Youtube-kanavalla julkaistun videon. Sen on tuottanut Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanke ja toteuttanut Medialouhos.

Etänä ja livenä – luovat menetelmät työhyvinvointia edistämässä -hanke vauhditti työhyvinvointia luovien menetelmien avulla sekä digitaalisesti etänä että lähitoteutuksina luovan alan ammattilaisten ohjauksessa. Hankkeen toteutti Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu 01.06.2022–31.12.2023. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus osana Euroopan unionin covid-19 pandemian seurauksena toteutettavia toimia (ReactEU). Lisätietoja verkkosivuilta www.xamk.fi/etanajalivena

Lähteet

Fuller, Danielle & Rehberg Sedo, DeNel 2014. “And Then We Went to the Brewery”: Reading as a Social Activity in a Digital Era. World Literature Today. https://www.worldliteraturetoday.org/2014/may-august/and-then-we-went-brewery-reading-social-activity-digital-era Luettu 12.2.2024

Elnahla, Nada & McKay, Ruth 2021. 8 ways business managers can use fiction to prepare for the uncertain reality of coronavirus. https://theconversation.com/8-ways-business-managers-can-use-fiction-to-prepare-for-the-uncertain-reality-of-coronavirus-154806. Luettu 12.2.2024