Kaksi opiskelijaa keskustelee pöydän ääressä. Kuva: Pihla Liukkonen, Kontrastia.

Mitä uutta monimuotoisuudesta työelämässä?

27.05.2024

Monimuotoisuutta työelämässä ja siihen liittyvää osaamista on tutkittu ja opetettu jo vuosikymmeniä. Käsitteenä monimuotoisuus pitää sisällään suuren kirjon ihmisyyteen liittyviä asioita, jotka kumpuavat yksilöistä ja heidän elämänhistorioistaan sekä työkokemuksistaan.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan työelämän monimuotoisuus rakentuu siten, että taustastaan riippumatta ihmiset voisivat tehdä työtä yhdessä ja menestyä. Jokaisella työyhteisön jäsenellä on tarve kuulua joukkoon, tulla hyväksytyksi sekä saada arvostusta työlleen muutenkin kuin rahallisena korvauksena.

Kun kohtaamme erilaisuutta työelämässä, taito olla läsnä ja osoittaa välittämistä korostuu ylitse muiden. Tunneälytaidoille on kysyntää, sillä kyetäkseen kohtaamaan toiset ihmiset empaattisesti on ensin ymmärrettävä, kuka itse on (Goleman 2019, 19 ja 40). Vasta silloin kykenee havaitsemaan niitä tekijöitä, jotka erilaisia ihmisiä motivoivat tekemään parhaansa.

Monimuotoisuuden tärkeyttä työyhteisössä perustellaan osaajapulan ratkaisuna ja innovaatiokyvykkyyden, ongelmaratkaisun sekä tehokkuuden lisääntymisellä.  Muualta tulleet osaajat tuovat usein mukanaan myös tietoa uusista markkinoista, ratkaisuista ja asiakkaista sekä tavoista tehdä työtä. Niin ikään he tuovat erilaisia näkökulmia ja uutta ajattelua (Roberge & Rolf 2010, 297; Carucci 2024; Sonninen 2021.).

Vuosien saatossa myös asiakkaiden vaatimukset monimuotoisuuteen ovat lisääntyneet, ja yhä suurempi joukko yrityksiä laajentaa asiakkuuksiaan Suomen rajojen ulkopuolelle, jolloin erilaisista osaajista koostuva tiimi pystyy vastaamaan tällaisiinkin vaatimuksiin paremmin (Wrange 2015, 162; Sonninen 2021). Yhä useammat yritysten asiakkaista, alihankkijoista tai yhteistyökumppaneista ovat myös moninaisempia.

Monimuotoisemman työyhteisön ja -kulttuurin rakentamisessa ja siihen liittyvän osaamisen kehittämisessä suurilla yrityksillä on etuja, sillä HR-toimijat huolehtivat uuden henkilöstön rekrytointiin ja perehdyttämiseen liittyvistä prosesseista sekä osaamisen kehittämisestä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on harvoin omaa henkilöstöstä huolehtivaa työntekijää, vaan tehtävä kuuluu yleensä toimitusjohtajalle tai yrittäjälle. Resursointi perehdytykseen tai opastamiseen on huomattavasti rajallisempaa ja siksi monimuotoisuuden edistäminen asettaakin haasteita sen toteutumiselle työyhteisössä. 

Keskuskauppakamarin 2023 teetättämässä kyselyssä, johon vastasi 1154 yritystä eri puolilta Suomea, korostuvat erityisesti taloudellisen tuen tarve palkkaukseen ja kielikoulutukseen. Yrittäjät kokevat myös tarvitsevansa koulutusta ja ohjausta kansainvälisen osaajan rekrytointiin sekä apua kansainvälisen työntekijän työn ulkopuolisten asioiden hoitamiseen, jotta arjen asiat hoituisivat uudessa maassa paremmin koko perheen osalta. (Keskuskauppakamari 2023.)

Tällä hetkellä yritysten osaamisen kehittämiseen onkin käynnissä eri puolilla Suomea erilaisia kansallisia ja alueellisia hankkeita, jotka tekevät keskenään yhteistyötä. Etelä-Savon alueella MONIVOIMA-projekti keskittyy räätälöityjen täydennyskoulutusten muotoilemiseen yhdessä pk-yritysten kanssa. Samalla kehitetään koko koulutusmallia, jotta se palvelisi yrityselämää täsmällisemmin ja kustannustehokkaammin. Alasta ja yrityksestä riippuen osaamisen kehittämisen tarve vaihtelee.

Miten sinä yksilönä edistät yhteisössäsi yhteenkuuluvuutta? Ymmärrätkö mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa arkitoimessa? Entä miten itse käsittelet erilaisuutta kohdatessasi esiin pyrkiviä tunteita?

Yritysten tarpeet kansainvälisen osaajan rekrytointiin tai vuokraukseen

– Taloudellista tukea palkkaukseen
– Taloudellista tukea kielikoulutuksiin
– Taloudellista tukea yrityksen osaamisen kehittämiseen kansainvälisessä rekrytoinnissa
– Koulutusta tai ohjausta kansainväliseen rekrytointiin
– Koulutusta tai ohjausta työpaikkaohjaukseen
– Koulutusta tai ohjausta diversiteetistä ja inkluusiosta
– Ohjausta harjoitteluiden tarjoamisessa kansainvälisille opiskelijoille
– Ohjausta kansainvälisen osaajan oleskelulupaprosessiin
– Apua ulkomaalaisten tutkintojen tai osaamisen tunnistamiseen
– Apua kansainvälisen työntekijän työn ulkopuolisten asioiden hoitamiseen (kuten asuminen, koulut, vapaa-aika, perhe)

(Keskuskauppakamari 2023)

Monivoima – monimuotoisuus pk-yritysten voimavarana -hanke (1.3.2024–30.4.2026) toteutetaan oppimismuotoillen yhdessä pk-yritysten kanssa. Hanke on Etelä-Savon Elyn rahoittama, Uudistuvan ja osaava Suomi 2021–2027 ESR+-ohjelmasta. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta https://xamk.fi/monivoima

Lähteet:

Carucci, R. 2024. One More Time: Why Diversity Leads To Better Team Performance. Forbes. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/roncarucci/2024/01/24/one-more-time-why-diversity-leads-to-better-team-performance/ [Viitattu 7.5.2024]

Goleman, D. 2019. The Emotionally Intelligent Leader. Harvard Business Review Press. E-kirja.  Saatavissa: https://kaakkuri.finna.fi/Record/nelli29_mamk.4960000000110336?sid=3143153718 [Viitattu 27.9.2023].

Keskuskauppakamari. 2023. Kauppakamarikysely 2023: Osaavan työvoiman saatavuus ja kansainväliset osaajat. PPT-dokumentti. Saatavissa: https://kauppakamari.fi/tiedote/kauppakamarikysely-tyontekijapula-rajoittaa-edelleen-yritysten-kasvua-66-prosenttia-yrityksista-kertoo-osaajapulan-estavan-kasvua-ja-liiketoiminnan-kehittamista/ [Viitattu 7.5.2024]

Roberge, Marie-Élène & Dick, Rolf. (2010). Recognizing the benefits of diversity: When and how does diversity increase group performance? Human Resource Management Review – HUMAN RESOURCE MANAGEMENT REV. 20. 295-308. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/238291850_Recognizing_the_benefits_of_diversity_When_and_how_does_diversity_increase_group_performance [Viitattu 7.5.2024]

Sonninen, E. 2021. Monimuotoisuus ja osallistaminen yritysten kilpailuetuna. Elinkeinoelämän keskusliitto. WWW- dokumentti. Saatavissa: https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/monimuotoisuus-ja-osallistaminen-yritysten-kilpailuetuna/ [viitattu 6.5.2024]

Wrange, K. 2015. Moninaisuuden johtaminen asiakkuuksien näkökulmassa. Teoksessa Moninaisuus on hyvän työyhteisön ominaisuus. edit. Timonen, L., Mäkelä, J., Raivio, A. 2015. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. PDF-dokumentti. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/103091[Viitattu 7.5.2024]

Avainsanat: monimuotoisuus, työyhteisö, tunneäly, pk-yritykset

Kirjoittaneet Milja Manninen ja Mariya Loginova

Manninen työskentelee MONIVOIMA-hankkeen projektipäällikkönä, Loginova MONIVOIMA-hankkeen asiantuntijana ja kielten opettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.