FinDrones 2024 kokosi yhteen dronealan toimijat
18.11.2024Vuodesta 2018 saakka järjestetty kansainvälinen FinDrones-konferenssi sai jatkoa Oulussa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Kaksipäiväisen tilaisuuden aiheina olivat logistiikka, turvallisuus sekä maa- ja metsätalous. Myös muista teemoista kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja. Kaikkiaan konferenssiin osallistui yli sata dronealan toimijaa neljästä eri maasta. Xamk oli paikalla kahden ilmailusektorin hankkeen edustuksella.
Droonien käyttö yleistyy ammatillisessa hyötykäytössä vauhdilla. Ehkä vähiten suuren yleisön mediajulkisuutta droonien hyötykäytön osalta vuosien varrella on saanut miehittämättömien ilma-alusten käyttäminen maa- ja metsätaloudessa. Kun Suomi kuitenkin perinteisesti elää metsästä, on asia ja kehityssuuntaus jäänyt jopa poikkeuksellisenkin taka-alalle. FinDrones 2024 -konferenssissa dronet pääsivät maa- ja metsätalousestradille.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Evgeny Lopatin kertoi droonien olevan tehokas työkalu hiilidioksidipäästöjen alentamisessa. Kun tiedetään, kuinka paljon puut ja metsät tietyssä ajassa kasvavat tai ovat kasvamatta, tiedetään myös niiden vaikutukset hiilidioksidipäästöihin. Lisäksi nyt tutkitaan sitä, kuinka dronet voivat auttaa metsän jatkuvapeitteisen kasvatuksen (CCF, Continuous Cover Forestry) hyötyjen arvioinnissa ja kehittämisessä suhteessa metsän jaksolliseen kasvattamiseen avohakkuineen.
Tulevaisuudessa myös metsänraivauksen arvioidaan olevan mahdollista toteuttaa erilaisilla miehittämättömillä työvälineillä, sekä ilmassa että maassa kulkevilla. Myös kehitysasiantuntija Mikko Kauppinen Srora Ensolta kertoi, että droonien hyödyntämisen osalta tehdään yhtiössä töitä vakavissaan ja maailmanlaajuisesti.
Adapt or die
Yhtä selvästi kehittyvät niin sanotut kaksikäyttölaitteet eli sekä siviili- että sotilaskäytössä käytettävät tuotteet. Kaksikäyttölaitteet ovat suuressa roolissa esimerkiksi Ukrainassa käytävässä sodassa. Mutta vaikka esimerkiksi valmiita kaupallisia drooneja onkin mahdollista käyttää suoraan myös sotilaallisiin tarkoituksiin, on tarvittava ja riittävä jatkojalostustyö tehtävä omin käsin.
Sotahistorian asiantuntija ja tietokirjailija Emil Kastehelmi Black Bird Group ry:stä painotti maanpuolustukseen pohjautuvassa puheenvuorossaan erityisesti omakohtaisen adaptoitumisen eli tilanteeseen mukautumisen tärkeydestä. Adapt or die -ajattelumalli kuvastaa parhaiten tilannetta dronepainotteisella rintamalla. On pystyttävä luomaan nopean reagoimisen ja toiminnan olosuhteet.
Esimerkiksi juuri Ukrainassa pienet paikalliset dronealan yritykset saavat suoraa ja välitöntä palautetta sodan eturintamalta, minkä jälkeen heidän tehtävänsä on pystyä nopeasti luomaan uusia teknisiä ratkaisuja vihollisen harhauttamiseksi tai tuhoamiseksi. Ongelmaksi muodostuu usein kuitenkin se, ettei pienillä toimijoilla ole muuta kuin huippuarvokas tietotaitonsa ja tarvittava nopea adaptoitumiskykynsä. Sota vaatii aina suuria massoja, eivätkä pienet erikoisosaajayritykset pysty tähän kysyntään vastaamaan.
Kastehelmi nosti tilaisuudessa esiin myös vahvasti yleistymässä olevat niin kutsutut valokuitudronet. Kyseinen droneen kytketty kiinteä tiedonsiirtojärjestelmä mahdollistaa yhteyssignaalin ylläpitämisen jopa kymmenen kilometrin päähän saakka. Dronen perässään vetämän valokuitukaapelin kautta välitettyä kuva- ja ohjaussignaalia ei voi häiritä, ja se toimiikin juuri niin kauan kuin kaapeli itsessään säilyy ehjänä.
Järjestelmän Kastehelmi arvioi olevan kuitenkin vain hyvä välivaihe tekoälyratkaisujen kehittymistä odoteltaessa. Valokuituyhteyden täydellistä hyödyntämistä rajoittaa droonien rajallinen kantokyky, eli erilaisen aseistuksen kiinnittämisen miehittämättömään ilma-alukseen, vaikka tiedonsiirto pystyttäisiinkin varmistamaan suhteellisen kauaksikin lähtöpaikastaan.
Valtionpuolustuksellista puolta tarkasteltaessa myös Suomen olisi syytä varautua puolustuspolitiikassa miehittämättömän ilmailun lentäjäkapasiteetin kouluttamiseen ja ylläpitämiseen. Esimerkiksi Ukrainassa tämä on yksi ongelma maan itsenäisyydestä taisteltaessa. Myös esihenkilöiden eli päällystön tietämys tai tarkemmin sanottuna tietämättömyys drooneista ja niiden mahdollisuuksista tai mahdottomuuksista, johtaa ei-toivottuihin strategioihin ja tilannehallintaan. Lisäksi yleisellä tasolla katsottuna tiedon on kuljettava kaikilla toiminnan tasoilla tehokkaasti. Dronet ovat avainasemassa Ukrainassa myös sodan tilannekuvan välittämisessä. Ilman droneja sodankäynnin tapahtumista saataisiin huomattavasti vähemmän viestinnällistä kuvamateriaalia.
Xamk esitteli sähkövoimalinjojen dronella tehtävää kaukokartoitusta
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun asiantuntijapuheenvuoron FinDrones 2024 -konferenssissa piti projektipäällikkö Timo Kasurinen. Kasurisen vetämällä Dronet ja data-analytiikka sähköverkkojen vianpaikannuksessa ja kunnossapidossa – DroneData -hankkeella oli tilaisuudessa myös ständi, jossa itse voimalinjatarkastukseen hankkeessa valmisteltua dronea esittelivät Kasurisen ohella projektin työntekijät ja asiantuntijat Sami Hämäläinen sekä Oscar Schatz.
Hankkeen punaisena lankana on tutkia ja soveltaa dronen käyttämistä sähkövoimalinjojen digitaaliseen kuvantamiseen sekä siihen liittyvään data-analytiikkaan, eli kuvantamisessa kerätyn materiaalin tarkasteluun ja hyödyntämiseen sähköverkkojen ylläpidossa. Olennaista on kehittää sähköverkkoyhtiöiden riskienhallintakykyä, eli varautumista verkkojen häiriötilanteisiin sekä esimerkiksi luonnonilmiöiden vaikutuksiin.
Perinteisesti sähköverkkojen tarkastusta on tehty miehitetyillä ilma-aluksilla eli pääasiassa helikoptereilla. Tulevaisuuden vähähiilisyystavoitteisiin pääsemiseksi sekä autonomisten tarkastustoimintojen lisäämiseksi on viime vuosina selvitetty miehittämättömien ilma-alusten käyttämistä sähköverkkojen yllä- ja kunnossapitotoimintoihin. Aihe herätti myös konferenssissa laajaa kiinnostusta, ja Kasurisen lähes tilaisuuden viimeisenä pitämä puhe veti kuulijapaikat helposti täyteen.
Päivittäistavaralogistiikkaa kehitetään Oulussa droneilla
Dronelogistiikkaa konferenssissa esittelivät erityisesti Osuuskauppa Arinan verkkokaupan kehityspäällikkö Arttu Viholainen sekä Oulun Liikekeskus ry:n toiminnanjohtaja Leena Vuotovesi. Ouluun Kauppakortteli Pekurin katolle on tulossa dronelogistiikan toimintapiste. Paikkavalintaa keskustassa, aivan meren lähettyvillä ja keskellä muita rakennuksia perusteltiin ympäristöolosuhteiltaan hyvänä. Tavoitteena droneilla tehtävien päivittäistavarakuljetusten kehittämisen ohella ovat muun muassa lääkekuljetuskokeilut.
Nähtäväksi jää, kuinka hyvin oululaiset onnistuvat selvittämään esimerkiksi kuljetusten maa- ja ilmariskienhallintaan liittyvät asiat aivan kaupungin ytimessä. Oulussa vahvuutena on pitkä, monimuotoinen aikaisempi kokemus dronelogistiikan kehittämisestä eri toimijoiden, kuten Teknologian Tutkimuskeskus VTT Oy:n vetämänä. Näin ollen aivan alusta ja täysin kokeiluluontoisesti ei päivittäiskauppalogistiikankaan kohdalla tarvitse toimintoja aloittaa.
Alan toimijat tarvitsevat konferensseja ja toisia toimijoita
Miehittämättömän ilmailun kehitys on erittäin nopeaa. Jopa niin nopeaa, että useiden sen innovaatioiden kaupallistaminen voi osoittautua tämän vuoksi haasteelliseksi. Useat miehittämättömän ilmailualan projektit ovat prototyyppisiä kokeiluja eli keskittyneitä esimerkiksi jonkin tietyn erityistoiminnallisuuden valmistelemiseen ja testaamiseen. Mahdollisesti myös samojen ominaisuuksien, mutta toisistaan tietämättään. Kun sitten kehitystyö saadaan viranomaisprosesseineen valmiiksi tai lähes valmiiksi, voi se ollakin syystä tai toisesta jo enemmän tai vähemmän vanhentunutta.
Tämän vuoksi esimerkiksi säännöllinen FinDrones-konferenssi on miehittämättömän ilmailun kehittämiselle sekä sen toimijoille hyvin tärkeä ja odotettu foorumi. Tutkimus- ja yritystoiminnoissa poikkitoiminnallinen ja -tieteellinen yhteistyö on valttia, ja se mahdollistaa parhaimmillaan erilaisten keksintöjen ja ideoiden tehokkaan yhdistämisen. Kuten tilaisuuden eräässä puheenvuorossa todettiin: verkostoituminen on kaiken A ja O, ilman sitä tällainen tekninen kehitys ei olisi mahdollista. Lisäksi jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä jälleen jotain uutta.
Hienointa näissä tilaisuuksissa onkin huomata, kuinka jo aamukahvipöydässä seurassasi voi yhtäkkiä istua asiantuntija sieltä ja toinen täältä, ja kuulla heidän pohtineen omalla kohdallaan juuri samoja asioita kuin sinä itsekin. Lähes telepaattisella tarkkuudella. Huolet ja ilonaiheet ovat yhteisiä, kuten tulevaisuuskin. Seuraava FinDrones-konferenssi on tarkoitus järjestää vuonna 2025 pääkaupunkiseudulla.
Dronet ja data-analytiikka sähköverkkojen vianpaikannuksessa ja kunnossapidossa – DroneData -hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Järvi-Suomen Energia Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Etelä-Savon ELY-keskuksen ja EU:n osarahoittaman hankkeen toiminta-aika on 1.1.2023–30.4.2025.
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja edistää uusien skaalautuvien teknologioiden käyttöä ilmailun eri osa-alueilla. Lisäksi hanke vie eteenpäin innovaatiotoimintaa Suomen uusimmalla yleisilmailulentokentällä Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä sekä vahvistaa kentän energiatehokkuutta.
Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama ja rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan liitto. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy.
